2.3 Elokuvantajun suunnittelun ja kehittämisen vaiheet

Every action […] everything continues, and what you show is actually jus a part of it. That's the hardest thing for me, how to choose what to show. (Wim Wenders 1991, 5)

Karri Laitinen ja Timo Viikari (2001) jakoivat Elokuvantajun suunnittelu- ja visualisointitehtävät neljään luokkaan: 1) informaatioarkkitehtuurin suunnitteluun, 2) tekniseen suunnitteluun, 3) käytettävyyden suunnitteluun ja 4) visuaaliseen suunnitteluun. Näihin tehtäviin liittyi Jyväskylän yliopiston viittomakielisten opiskelijoiden kanssa toteutettu toimintatutkimus. Elokuvantajussa pyrittiin ”työkalumaiseen tehokkuuteen”, joten suunnittelussa päätettiin keskittyä käytettävyyteen ja informaatioarkkitehtuuriin, sillä monet näihin liittyvät ratkaisut edistävät samalla sekä käytettävyyttä että saavutettavuutta.

Tutkimushankkeen vaiheet (1999-2000, 2001, 2002-2003, 2004) lomittuivat toisiinsa ja tuotantoon projektitöissä käytetyn putousmallin mukaisesti (kuvio 5), jolloin edeltävä tehtävä on saatava valmiiksi ennen seuraavan tehtävän aloittamista. Putousmalli oli tässä tutkimuksessa suunnittelun tuki, vaikka käytännössä toteutui spiraalimainen tuotanto (kuvio 13). Kuviossa 5 on esitetty Elokuvantajun tuotantovaiheiden limittyminen tutkimuksen vaiheisiin.

Koko tutkimushanke tuotantoineen jakaantui 1999-2004 karkeasti viiteen vaiheeseen ja kokonaisuuteen liittyvä toimintatutkimus 1999-2001 kolmeen vaiheeseen (TT1-TT3):

1) Ensimmäisen vaiheen alustava kirjallisuustutkimus, suunnittelun käynnistäminen ja joustavaan opiskeluun liittyvän teorian luonnostelu.

2) Toimintatutkimuksen alustava vaihe 1.2.1999-8.9.2000 (TT1), jolloin osanottajat opiskelivat FLE:n käyttöä. Elokuvantajun alfa-versio.

3) Toimintatutkimuksen orientoiva eli itsenäisen tiedonhankinnan jakso elokuvista ja WWW:stä 8.9.2000-12.2.2001 (TT2). Elokuvantajun beeta-versio.

4) Toimintatutkimuksen verkkokurssi eli opiskeluvaihe, tutkimusryhmän oma dokumenttiprojekti ja opiskelun yhteisevaluointi 12.2.2001-15.11.2001 (TT3). Elokuvantaju 1.0:n tuotanto.

5) Viimeisen vaiheen analyysi, raportointi ja Elokuvantajun päivitykset.

Kuvion 5 pystyakselilla vasemmalla näkyy tuotekehittelyn eteneminen ideasta esituotannon, tuotannon ja jälkituotannon kautta levitykseen eli Elokuvantaju 1.0:n julkaisuun. Vaaka-akselilla on tutkimuksen aikajana, joten tuotteen ja tutkimuksen valmiusaste etenee alhaalta ylös ja vasemmalta oikealle. Design-tutkimuksen vuorovaikutteisuutta eri toimintojen välillä olen visualisoinut tutkimuksen eri osia kuvaavien laatikoiden kuten ”TT1”, ”aineistonkeruu” ja ”analyysi” osittaisella päällekkäisyydellä. Samoin ”kirjallisuustutkimus ja teorian kehittely” jatkui koko ajan, sillä pyrin ymmärtämään tutkimuksen ilmiöitä ja ongelmia lähdekirjallisuuden avulla.

Toimintatutkimukseni osanottajien kolme oppimisvaihetta TT1-TT3 (alustava ja orientoiva vaihe sekä verkkokurssi) olivat kuin elokuvatuotannon kolme vaihetta (esituotanto, kuvaukset, jälkituotanto), joiden kautta edetään ideasta kohti valmista artefaktia. Tutkimuksessani osallistuva toimintatutkimus ja tuotanto etenivät koko ajan spiraalimaisesti limittäin ja vaikuttivat toisiinsa.

Selostan Elokuvantajun kehittämisen vaiheita tarkemmin kolmannessa luvussa, jossa kuvaan Elokuvantajun alfa- ja beeta-versioita, joita kehitettiin iteratiivisesti toimintatutkimukseen osallistuneiden Jyväskylän yliopiston viittomakielisten opiskelijoiden, mutta myös Taideteollisen korkeakoulun elokuvaopiskelijoiden kanssa. Seuraavassa luvussa kuvaan toimintatutkimuksen osanottajat ja tutkimusaineiston analyysissa käyttämäni menetelmät.