2.4 Toimintatutkimuksen osanottajat

Oppimisympäristöjen ja -palveluiden inklusiivisen tuotekehittelyn tavoitteena on varmistaa design for all-periaatteen mukaisesti tuotteiden soveltuvuus kaikille opiskelijoille (Keates & Clarkson 2003). Tämän vuoksi pyysin mukaan tutkimukseen kaksi taustaltaan erilaisten opiskelijoiden ryhmää. Elokuvantajun tuotantoon liittyvässä osallistuvassa toimintatutkimuksessa (design-tutkimuksessa) oli kaksi opiskelijaryhmää, joista tutkimusryhmä koostui Jyväskylän yliopiston viittomakielisistä luokanopettajaopiskelijoista ja vertailuryhmä Taideteollisen korkeakoulun suomenkielisistä elokuvataiteen opiskelijoista. Kysymyksessä ei ollut ”vertailu” sanan kapea-alaisessa merkityksessä, sillä ”vertailuryhmän” funktiona oli edustaa opiskelijoita, joilla perinteisesti on mahdollisuus päästä elokuvaopintoihin. Ensisijaisena kiinnostuksen kohteena ei siis ollut se, miten viittomakielisten opiskelijoiden oppiminen sinänsä eroaa suomenkielisistä opiskelijoista, vaan se miten molemmille ryhmille tuotetaan yhteisölliseen verkko-opiskeluun soveltuva tuote. Siten tutkimuksessa mahdollisesti löytyvä opiskelijoiden erilaisuus on tuotannollinen ja opetusjärjestelyihin liittyvä ongelma, joka vaikuttaa tuotteen suunnitteluun, päivittämiseen ja käyttöön tulevaisuudessa. Ryhmät poikkesivat motivaatioltaan ja tavoitteiltaan toisistaan, joten tässä laadullisessa ja kuvailevassa tutkimuksessa en vertaile tiukasti: hyväksyin sen tosiasian, että tutkimusryhmä opiskeli luokanopettajiksi ja vertailuryhmä elokuva-alan ammattilaisiksi. Siten käsitteet ”tutkimusryhmä” ja ”vertailuryhmä” tulee ymmärtää tutkimuksen teknisenä nimeämisratkaisuna.

Tutkimusryhmä (OKL) ja vertailuryhmä (ETO) olivat ikäjakauman ja hallittujen kielten perusteella varsin samanlaisia (N = 12, OKL n = 7, ETO n = 5). Osanottajien äidinkieli oli joko suomi tai suomalainen viittomakieli. Osanottajien ikä vuonna 2002 vaihteli 24 vuodesta 38 vuoteen, kolme osanottajaa oli yli 30-vuotiaita . Luvussa 2.5.3 esittelen osanottajia ja ryhmiä tarkemmin SOM-analyysin avulla. Onko kaksitoista sitten riittävä määrä? Nielsenin (2000b) mukaan on, sillä parhaat tulokset saadaan testaamalla vain viittä käyttäjää ja tekemällä niin monta pientä testiä kuin on varaa.