2.5.3 Sähköposti- jaFLE-viestit

Tutkimuksessa käytettiin FLE (Future Learning Environment) -oppimisympäristöä (Leinonen ym. 2003a). Tutkimusryhmä (n = 7) osallistui verkko-opiskeluun toimintatutkimuksen kaikkien kolmen vaiheen TT1-TT3 aikana (kuvio 5). Kolmannessa vaiheessa TT3 vuonna 2001 tutkimusryhmä opiskeli FLE:n ”elokuvailmaisun peruskurssin” ja Elokuvantajun avulla dokumenttielokuvan tuotantoa. Tallensin kaikki tutkimusryhmän ja vertailuryhmän osanottajille sekä tuotantoryhmälle lähetetyt ja kaikki osanottajien sekä tuotantoryhmän jäsenten lähettämät FLE- ja sähköpostiviestit.

Toimintatutkimuksen alussa valitsimme viestintätavaksi osanottajille aiemmin tutun sähköpostin, jota tuki heille oudompi FLE-viestintä. FLE (Future Learning Environment) on ympäristö ja työkalu yhteisölliseen opiskeluun, tiedonrakennukseen ja tutkivaan oppimiseen (Leinonen ym. 2003a; Muukkonen, Hakkarainen & Lakkala 1999). FLE:n kaltaisen verkostopohjaisten oppimisympäristön tavoitteena on rohkaista opiskelijoita yleistämään kokemuksiaan ja tuottamaan toimintaa tukevia esineellistymiä tutkivan oppimisen avulla. FLE ohjaa ja strukturoi käyttäjän toimintaa rajaamatta käytössä vaihtoehtoja sekä auttaa luomaan välineitä ja käytäntöjä, jotka tukevat yhteisöllisen toiminnan organisoimista ja oppimisprosessin aikana hankittujen kokemusten jakamista. Siten FLE tukee asteittain syvenevää osallistumista, jossa opiskelija oppii vähitellen kantamaan vastuuta myös oppimiseen liittyvistä korkeammista älyllisistä prosesseista (Muukkonen & al. 1999).

Vuosina 1999-2001 FLE:sta julkaistiin kolme versiota: Fle1, Fle2 ja Fle3. Tutkimuksen alustavassa vaiheessa 1.5.1999-8.9.2000 käytettiin Fle1:tä ja orientoivassa vaiheessa 8.9.2000-12.2.2001 Fle2:ta. Verkkokurssilla 12.2.2001-15.11.2001 jatkettiin Fle2:n käyttöä. Tutkimuksen kenttäosuuden päätyttyä julkaistiin Fle3, jota ei tutkimuksessa käytetty. ”FLE” suuraakkosin eli versaalilla ja ilman versionumeroa kattaa kolme vuosina 1999-2004 julkaistua Fle-versiota viitaten oppimisympäristöön pikemmin kuin ohjelmistoversioon.

FLE:ssa käytetään seuraavaa terminologiaa (Leinonen ym. 2003b; Muukkonen & al. 1999; Muukkonen & al. 2003): ”Tutkiva oppiminen” tähtää ymmärryksen parantamiseen, johon pyritään keskustelemalla avoimesti tutkimushaasteista, teorioista, omista ideoista ja muualta löydetystä tieteellisestä tiedosta. Tarkoituksena on edetä kohti kehittyneempiä käsityksiä ja ratkaisuja. Oppiminen alkaa opiskelijoiden omista ongelmista ja käsityksistä, joita kehitetään keskusteluissa ”ajatustyyppien” avulla. Oman ajattelun jäsentäminen, ajatusten tuominen julki itselle ja muille viesteinä ja näiden viestien käsittely on prosessin päätavoite, jonka tuloksena syntyy kehittyneempi ymmärrys aiheesta. Opiskelijan oman ”tutkimusongelman” avulla määritellään omat oppimistavoitteet ja ”oman teorian” kautta esitellään ajatukset ongelmasta. ”Tieteellinen tieto” edustaa tutkittavan aiheen tieteellistä ymmärrystä tai alan yleistä näkemystä, jonka avulla voidaan keskusteluun tuoda uusia asioita. ”Työn organisointia” kuvaavat viestit ovat metatietoa, joka käsittelee omaa tai ryhmän työskentelyä, eivätkä varsinaisesti käsiteltävää aihetta. Tarkoituksena on organisoida ryhmän toiminta tukemaan asetettujen ongelmien ymmärtämistä ja ratkaisemista syvällisesti ja tehokkaasti. ”Yhteenvedossa” keskustelun keskeisimmistä osista esitetään kokonaisuus. (Leinonen ym. 2003b; Muukkonen & al. 1999; Muukkonen & al. 2003)

Syksyllä 1999 alkaneen toimintatutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa TT1 (kuvio 5) vapaamuotoisen ”Elokuvan taju” -kurssin tavoitteena oli oppia FLE:n käyttö elokuvista keskustellen ja katsomistehtävien kautta. Alustavassa ja orientoivassa vaiheessa TT1-TT2 ei myönnetty opintoviikkoja, sillä tavoitteena oli yhtenäistää tutkimusryhmän tietotekninen osaaminen, terminologia ja käsitteistö varsinaista opiskelua varten. Tarkensin tutkimustehtävääni seuraamalla osanottajien vapaata FLE-keskustelua elokuvailmaisusta: millaisen yhteisön osanottajat muodostivat? Varmistin, että varsinainen myöhempi opiskelujakso TT3 dokumenttielokuvan tuottamiseksi olisi relevantti sekä osanottajien omaan tuotantoon että Elokuvantajun tuotantoon nähden ja kasvaisi myös tutkimusryhmästä käsin. Tällöin vakuutuin, että toimintatutkimus muistuttaa ongelmalähtöistä oppimista ja dokumenttielokuvan tekemistä.

Alustava vaihe TT1 kesti lukuvuoden 1999-2000 aina elokuuhun 2000 saakka, jolloin Fle1 korvattiin Fle2-versiolla. Samalla alkoi toimintatutkimuksen toinen vaihe eli dokumenttielokuvan tuotantoon johdatteleva ja orientoiva tiedonhankinta TT2 Elokuvantajun beeta-version ja katselutehtävien avulla. Tallensin paperille ja digitaalisessa muodossa alkuvaiheiden viestinnän ennen varsinaisen kurssin TT3 aloittamista.

Syyskuussa 2000 kaikki tutkimusryhmän osanottajat jatkoivat etäopiskelijoina Fle2-oppimisympäristössä. Helmikuussa 2001 käynnistyi toimintatutkimuksen viimeinen eli kolmas vaihe TT3, jossa aloitettiin kahden opintoviikon suoritus Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osaston ylimääräisinä opiskelijoina. ”Elokuvan peruskurssi aka elokuvan taju” oli tutkimusryhmän opintojen ydin, jota täydensi toukokuussa 2001 toteutettu leikkauksen työpaja. Verkko-opiskelun tavoitteena oli saada riittävät valmiudet lyhyen dokumenttielokuvan tuottamista varten. Sähköpostiviestien ja FLE-viestin koodaus on liitteessä 3.