2.5.4 Sähköisen viestinnän analyysi

Syventääkseni käsitekarttojen osanottajien elokuvatietämyksestä antamaa kuvaa analysoin verkkokurssin aikana lähetettyjä sähköposti- ja FLE-viestejä. Nämä viestit muodostavat eräänlaisen Elokuvantajun kehittämiseen osallistuneen viittomakielisen opiskelijayhteisön kollektiivisen muistin, jonka kautta voin tarkastella osanottajien elokuvatietämykseen liittyvän osaamisen ja yhteisöllisen vuorovaikutuksen kehitystä. Sovelsin analyysissa focus group-haastattelun ja symboliseen interaktionismiin liittyvän osanottajien havainnoinnin menetelmiä, jotka yhdistin viestien sisällön erittelyyn.

Verkkokurssin (TT3) ja sitä edeltävien vaiheiden (TT1-TT2) aikana osanottajilla oli eri rooleja sekä tutkimuksen että oman dokumenttielokuvatuotannon kannalta. Varsinkin alustavan TT1-vaiheen aikana focus group-tyyppinen keskustelu korostui ja toimin elokuviin liittyvien keskustelujen moderaattorina. Toisaalta verkkokurssin TT3 ja dokumenttielokuvatuotannon aikana korostui interaktionismi ja osanottajien tarkkailu: Miten osanottajat mukautuivat toistensa toimintaan ja ratkaisivat roolien turvin ongelmia? Mikä on tämän viestin tarkoitus? Mitä prosesseja tähän liittyy?

Luin kaikki osanottajien ja leikkauksen työpajan vetäjän lähettämät FLE- ja sähköpostiviestit ja analysoin kertynyttä viestintää kolmella tavalla. Ensiksi analysoin määrällisen aktiivisuuden (taulukot 11 ja 12, kuvio 33). Toiseksi erittelin laadullisesti sisältöä (Grönfors 1982, 160-161; Pietilä 1973, 31-62) eli yhteistoiminnan ilmenemisen muotoja viestinnässä (Garton & al. 1999) luokittelemalla kaikki sähköposti- ja FLE-viestit kolmeentoista luokkaan: analyysi, avunpyyntö, ehdotus, kannustus, kehotus, kysymys, palaute, pohdiskelu, reklamaatio, suostumus, tiedotus, vastaus ja yhteenveto. Vastaavat luokitteluperusteet on kuvattu liitteessä 7. Luokittelin viestit sen mukaan, kuinka ne kuvasivat yhteisöllistä opiskelua ja vertasin FLE-viestintää sähköpostiviestintään ja tein SOM-analyysin (luku 2.6.3, kuvio 34) nähdäkseni mahdollisia eroja viestintätapojen välillä. Kolmanneksi jäljitin viesteistä tehtävään orientoitumista ja tavoitteeseen pyrkimistä sen perusteella, kuinka ne edistivät osanottajien oman dokumenttielokuvaprojektin edistymistä. Pyrin erottelemaan sosiaalista vuorovaikutusta ylläpitävät viestit projektia edistävästä konstruktivistisesta oppimiskeskustelusta, jossa viestien lähettäjillä on eri rooleja. Lopuksi vertailin sähköistä viestintää osanottajien käsitekarttoihin ja tapaan kuvata omaa oppimistaan ja tuotantoprojektia loppuyhteenvedoissa.