2. ELOKUVANTAJUN PERUSTUKSET

Why do the members of our species all over the world produce art? What is it that drives them? Why waste time and energy on this sort of activity? (Frans de Waal 2001, 175)

Taidetta voidaan ja pitää tutkia olemassa olevin tieteellisin keinoin; silti taide ja tiede eivät ole 'sama asia'. Taide on omaa lajiaan. Tämä teesi nousee vastustamaan skientistisiä ja naturalistisia yrityksiä vähätellä esteettisen tai vaikkapa eettisen kokemuksen merkitystä. (Juntunen 1986,14; Lauri Mehtosen esipuhe)

Jerome Bruner toteaa Lurijan (1996, 10) ”Suurmuistajan” suomenkielisen laitoksen esipuheessa, että tieteellisen havainnoinnin päätavoitteena on tarkastella tapahtumaa mahdollisimman monesta näkökulmasta eikä olla pelkästään yksittäisten tosiasioiden kuvaamista. Sovelsin Elokuvantajun tuotannossa osallistuvan toimintatutkimuksen (participatory action research; Kemmis & McTaggart 2000, 567-605) ja osallistuvan käyttäjäkeskeisen suunnittelun (participatory design; Kyng & Mathiassen 1997; Lahti, Seitamaa-Hakkarainen & Hakkarainen 2003) menetelmiä. Tämä tapahtui kehittämällä Elokuvantaju-palvelua rinnakkaisesti intervention kanssa, jossa ohjasin viittomakielisten opiskelijoiden muodostaman tutkimusryhmän yhteisöllistä elokuvailmaisun opiskelua. Tutkimusasetelma vastasi design-tutkimuksen (Collins & al. 2004) ajatusta iteratiivisesta tuotekehityksen ja testaamisen prosessista, sillä design-ongelmat ovat usein moniulotteisia ja hyvin vuorovaikutteisia (Lawson 1997, 56).

Väitöskirjani on kuvaus lopputuloksen löytymisestä yhdessä taideopiskelijoista koostuneen tuotantoryhmän ja toimintatutkimukseen osallistuneiden kasvatustieteen opiskelijoiden kanssa. Tällaisen tutkimuksen aikana tutkija osallistuu sekä tuotantoon että osanottajien yhteisölliseen opiskeluun. Tutkija välittää tuotantoon liittyvää tietoa osanottajille ja opiskeluun liittyvää tietoa tuotantoryhmälle, jäsentäen samalla omaansa ja muiden työskentelyä ehdottomalla uusia ajatuksia sekä ongelmanratkaisumalleja, joita tutkimuksen aikana syntyy. Samalla löydösten merkitystä tutkimukselle on tulkittava jatkuvasti ja pyrittävä varmistamaan, ettei mikään olennainen jää huomiotta (Kankkunen 1999, 106-108). Toiminta oli iteratiivista, spiraalimaista ja yhteisöllistä, jossa sekä toimintatutkimuksen osallistujat että tuotantoryhmän jäsenet vaikuttivat toisiinsa ja toistensa ratkaisuihin. Viittomakieliset osanottajat kiinnostuivat sekä oppimista tukevien WWW-palveluiden että elokuvien tekemisestä. Tuotantoryhmän kuulevat jäsenet kiinnostuivat viittomakielen vaikutuksesta käsitteellistämiseen ja opiskeluun sekä pyrkivät ymmärtämään käyttöliittymäsuunnittelua, informaatioarkkitehtuuria ja saavutettavuutta entistä syvällisemmin. Tutkimuksen tulos, Elokuvantaju-CinemaSense 1.0, on saatavilla WWW-muodossa osoitteessa [http://elokuvantaju.uiah.fi].