1.3 Johdannon yhteenveto

Kaikki tämä merkitsi sitä, että minun oli muutettava suunnitelmiani ja keskityttävä muuhun kuin miehen muistin mittaamiseen. Oli löydettävä jokin keino sen laadulliseen analysoimiseen ja sen rakenteen psykologisten tasojen kuvaamiseen [kursivointi alkuperäinen]. (Lurija 1996, 21)

Johdanto jakaantui kahteen pääosaan, joissa käsittelin Elokuvantajun tuotannon kannalta kriittisiä elementtejä ja niihin liittyviä periaatteellisia ongelmia kahtena teemakokonaisuutena. Ensimmäinen kokonaisuus (luku 1.1 alalukuineen) alkoi siitä, miten Elokuvantajun kehittäminen perustuu saavutettavan oppimisen tavoitteeseen, johon puolestaan liittyvät esteettömän ja inklusiivisen oppimisen haasteet korkeakoulussa sekä joustava opiskelu. Jatkoin kuvaamalla yhteisöllisen oppimisen haasteita, jonka jälkeen erittelin viittomakielisen yhteisön opiskeluun ja verkostoitumiseen liittyviä haasteita monikielisyyden, multimodaalisuuden ja elokuvateknologian avulla. Nämä teemat yhdistin lopuksi opiskelijoiden yhdenvertaisen osallistumisen ja oppimisteknologian kehittämisen haasteiksi. Toinen kokonaisuus (luku 1.2 alalukuineen) käsitteli taiteilijaksi kasvamista käytäntöyhteisön jäsenenä sekä käyttöliittymäsuunnittelun ja Elokuvantajun oppimateriaalin jäsentämiseen liittyviä haasteita prosessissa, joka perustuu suurimmaksi osaksi kehittäjien ja osanottajien hiljaiseen tietoon sekä myyttien osuuteen kulttuurisessa tiedossa. Yhteisöllisen suunnittelun aikana etsitään yksimielisyyttä elokuva-alan termistöstä, joka perustuu elokuva-alan perinteeseen ja käytännön tuotantotietämykseen. Seuraavassa luvussa esittelen tutkimusongelman ja design-tutkimukseni menetelmät, joissa yhdistän osallistuvan käyttäjäkeskeisen toimintatutkimuksen WWW-palvelun, elokuvailmaisun oppimisaihioista koostuvan Elokuvantaju 1.0:n tuotantoon.