2.5.7 Itseorganisoituva kartta aineiston analyysissa

Käytin aineistoni analyysissa itseorganisoituvia karttoja (SOM) visualisoimaan monimutkaista ja laadullista kyselylomakkeiden, käsitekarttojen sekä sähköpostiviestien dataa. Yhteisöllisessä opiskelussa opiskelijoiden väliset heikotkin linkit helpottavat työskentelyn aloittamista. Opiskelijoita voi yhdistää esimerkiksi kotitausta tai sukulaisten elokuva-ammatti. Tällaisella ei ole mainittavaa merkitystä myöhemmissä opinnoissa, mutta opintojen alussa näinkin pieni yhdistävä tekijä voi edistää vuorovaikutusta. Didaktisesti opiskelua voi ja usein kannattaa eriyttää opiskelijoiden taitojen perusteella. Tutorin on joustavissa opinnoissa kerättävä merkityksellinen informaatio laajasta ja vaikeasti hahmotettavasta aineistosta. Käsitekarttojen tulkinta on työlästä ja sähköisten viestien lukeminen vie aikaa. Tällöin voidaan jonkin soveltuvan ohjelmiston avulla seuloa aineistosta erilaisia rakenteita tai malleja. Esimerkiksi SOM on yhtenäinen visuaalinen esitys opiskelijoiden osaamisesta ja taustoista, joten SOM voi vähentää tutorin kognitiivista kuormaa. SOM:n avulla voidaan esimerkiksi arvioida sosiaalisen elämän piirteitä tai ryhmän jäsenten taustojen samanlaisuutta.

Alkukyselyä (liite 1) vastaavaa aineistoa voi kerätä esimerkiksi WWW-kyselyillä. Kutakin osanottajaa kuvaa yhteensä 161 elintapaan, asuinpaikkaan, perheeseen, opiskeluun, tietouteen, vapaa-ajan viettoon ja mieltymyksiin liittyvää ominaisuutta. Näitä ovat esimerkiksi sukulaisten ja tuttavien ammatit, asuinpaikan elokuvateatterit, kielitaito, aiemmat opinnot ja elokuvamieltymys sekä tietotekniikan termien hallinta. En antanut muuttujille painoja, mutta ryhmittelin samanlaisiin luokkiin. En myöskään ottanut kuulovamman astetta huomioon, sillä kuulovamman tapainen muuttuja vinouttaa tuloksia. Ryhmittelin 161 muuttujaa kahteentoista ryhmään ja koodasin datan taulukoihin. Muuttujien normalisoinnin jälkeen tein kaksitoista SOM:a, joiden avulla kuvasin opiskelijoiden mahdollista jakamista erilaisiin ryhmiin (kuviot 8, 9, 10, 11 ja 12). Osanottajasta saadaan kyselyn avulla profiili eli malli. Solussa näkyvä osanottajatunniste (02-35) vastaa tätä profiilia. Kartan valkoisella alueella osanottajat ovat suhteellisen samankaltaisia. Tummilla alueilla ominaisuudet muuttuvat suhteellisesti nopeammin eli osanottajat ovat erilaisia.

Tutkimusryhmän ja vertailuryhmän osanottajien elokuvanopiskelun motivaation erilaisuus näkyy aikaisempia opintoja (ennen vuoden 1998 syksyä) esittävässä SOM:ssa, jossa ilmenee molempien ryhmien osanottajien elokuvataiteen ja kasvatustieteen opintoihin orientoituneisuus jo ennen syksyllä 1998 aloitettuja opintoja (kuvio 8). Viisi kasvatustieteen opiskelijaa (04, 05, 07, 08 ja 09) erottuu hiukan muita homogeenisempana ryhmänä kuvion oikeassa alanurkassa. Elokuvataiteen opiskelijoilla oli enemmän aikaisempia media-alan opintoja kuin kasvatustieteen opiskelijoilla. Sukulaisten ja ystävien ammatteihin perustuvan SOM:ssa en ottanut huomioon motivaatiota enkä aikaisempia opintoja. Tällöin tutkimus- ja vertailuryhmän opiskelijoita ryhmittyi sekaisin (kuvio 9). Näiden kahden SOM:n avulla voi varovasti tulkita, että motivaatio alalle korreloi enemmän kuin sukulaisuus- ja ystävyyssuhteet opiskelualalle hakeutumisen kanssa (kuvio 8 ja kuvio 9).

Ylioppilastutkinnon englannin kielen arvosanan ja opiskelijoiden osaamien kielten lukumäärän yhdistäminen tuotti SOM:n, jossa kielitaidoltaan samankaltaiset osanottajat järjestyvät lähelle toisiaan. Englannin kielen ylioppilastutkinnon arvosanan, osattujen kielten ja kieliopintojen suhteen kolme tutkimusryhmän osanottajaa (04, 05 ja 06) ryhmittyi omaksi ryhmäkseen. Tutkimusryhmä oli homogeenisempi kuin vertailuryhmä, jonka kaksi osanottajaa (16 ja 29) erottuvat kielitaidoiltaan kaikista muista (kuvio 10).

Ryhmiä voi jakaa myös elokuvamaun ja -harrastusten pohjalta. Elokuvamaun suhteen ryhmät erottuivat vähän toisistaan. Suomessa tekstitys lisää elokuvien saavutettavuutta: kotimaisia elokuvia lukuun ottamatta kuurot voivat valita elokuvat vapaasti. Makukyselyssä mainittiin yhteensä 137 eri elokuvaa, jotka jaoin 19 lajityyppiin: draama, komedia, tragedia, jännitys, toiminta, trilleri, sota, seikkailu, nuoriso, farssi, western, animaatio, dokumentti, rakkaus, musiikki, kauhu, satiiri, luontoelokuva ja rikoselokuva. Harrastuksesta kysyin, missä ja miten elokuvia katsotaan: teatterissa, televisiosta, vuokravideoilta vai itse nauhoitetuilta videoilta. Mieltymysten pohjalta tein SOM:it, joissa ryhmät sekoittuivat edellisiä kuvioita selvemmin (kuviot 11 ja 12).

Viiden parhaan ja viiden viimeksi nähdyn elokuvan luettelointi paremmuusjärjestykseen ei ole kovin validia, kuten osanottaja 30 sattuvasti totesi: ”Täysin mahdotonta käytännössä, mutta väännetään väkisin”. Hänen laatimansa luettelo antoi silti käsityksen vastaajan mieltymyksistä: ”1. Lawn Dogs, 2. Reservoir Dogs, 3. Lust och fägring stor - Jo joutui armas aika 4. Cry Freedom - huuto vapaudelle 5. Kuolleiden runoilijoiden seura.” Osanottaja 30 kommentoi lisäksi, että ”[k]ukaan joka opiskelee […] EI PYSTY listaamaan sadoista upeista elokuvista viittä parasta.” Tämä on osaltaan myös luotettavuuden ongelma.

Alkukyselyn vastauksiin (liite 1) perustuva SOM-analyysi paljasti odotusten mukaisesti myös sen, että tutkimusryhmän ja vertailuryhmän osanottajat erosivat eniten kuulovamman ja opintosuuntautuneisuuden suhteen, jonkin verran kielitaidon ja vähiten kaikkien muiden muuttujien suhteen. Muiden muuttujien paitsi kuulovamman suhteen ryhmät olisivat vertailukelpoisia myös normatiivisesti. Esimerkiksi elokuvaharrastus, elokuvamaku, tietokoneharrastus ja Internet-käyttäytyminen olivat molempien ryhmien osanottajilla likimain samanlaista. Siten ryhmät lähes sulautuisivat toisiinsa, mikäli elokuva- ja kasvatustieteen opiskelua sekä kuulovammaa tai viittomakielisyyttä ei otettaisi huomioon.