|
5. TARKASTELU - TAIDEOPINNOT KAIKILLE
There are no `traditional' methods for studying World Wide
Web or e-mail or […] anything Internet Related (Jones
1999, xi).
Edellisissä luvuissa olen esitellyt design-tutkimuksen, jonka
tavoitteena oli elokuvailmaisun tietokoneavusteisen yhteisöllisen
oppimisen (Computer Supported Collaborative
Learning, CSCL) kehittäminen osallistuvan toimintatutkimuksen
avulla sekä tulosten soveltaminen Elokuvantajun tuotantoon.
Käytännöllisenä tavoitteena oli kehittää monelta monelle ja
ongelmalähtöiseen tekemällä oppimiseen perustuva, Suomen
virtuaaliyliopistoverkostolle soveltuva joustava elokuvailmaisun
kurssikonsepti, jonka osia ovat laajentuva
Elokuvantaju-oppimateriaali, FLE-oppimisympäristö ja
lähiopetusjaksot. Tätä kolmen osatekijän kokonaisuutta sekä
Elokuvantaju-sivuston jatkuvaa ylläpitoa ja päivittämistä
voidaan kutsua Elokuvantaju-palveluksi.
Ensimmäisessä luvussa kävin läpi tuotannon
edellytyksiä sekä saavutettavan opiskelun että WWW-palvelun
yhteisöllisen suunnittelun näkökulmista. Tutkimukseni taustalla oli
emansipatorinen intressi kehittää kaikille opiskelijaryhmille
soveltuvia ja yhteisöllisyyttä kehittäviä saavutettavia
korkeakouluopintoja ja oppimisympäristöjä. Erityisesti
kiinnostuksen kohteena oli, miten elokuvaopiskelua kehitetään
joustavaksi ja inklusiiviseksi siten, että myös viittomakielisillä
opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa elokuvailmaisun
sivuaineopintoja verkkokurssien kautta. Toisen luvun alussa
esittelin tutkimusongelmani, joka sisältyy WWW-palvelun
tuottamisen, inkluusio-tavoitteen toteuttamisen ja joustavien
opintojen suhteeseen: ”Miten tuotetaan saavutettava elokuvailmaisun
WWW-palvelu, joka tukee yhteisöllistä verkko-opiskelua?”.
Kolmannessa luvussa kuvasin yhteisöllisen
tuotantoprosessin, jossa viittomakieliset korkeakouluopiskelijat
osallistuivat Elokuvantajun tuotantoon opiskelemalla aluksi
WWW-palvelun kehitysversioiden avulla elokuvailmaisun perusteita ja
lopuksi Elokuvantaju 1.0:n avulla dokumenttielokuvan
tuottamisen perusteita. Neljännessä luvussa
kuvailin Elokuvantajun, joka on WWW-vortaali, kapeaan
elokuvaopiskelun erityisalaan kehitetty käyttöliittymä ja sivusto.
Elokuvantaju on avoin oppimateriaali, joka pyrkii
tyydyttämään kaikki elokuvailmaisun verkko-opiskeluun liittyvät
tarpeet.
Tässä tutkimuksessa muotoilu ja suunnittelu ymmärrettiin
ongelmanratkaisuna (Papanek 1971, 133-151), mikä auttoi yhdistämään
käytettävyyden esteettisyyteen, jolloin käytännöllinen artefakti
voi olla myös taideteos. Papanek (1971, 17-20) ehdottaa, että
voimme tarkastella kölninvesipulloa samoilla esteettisillä
perusteilla kuin Leonardo da Vincin maalausta Viimeinen
ehtoollinen, mutta menen hiukan pidemmälle.
Yhteistoiminnallisesti kehitetty Elokuvantaju on
toimintatutkimuksen tulosten ja käyttäjäpalautteen perusteella kuin
Marseillen tiedeakatemian herra Salzen kuvailema ja valistuksen
ajan ranskalaisten ihailema ekologiseen lokeroonsa sopeutunut
kirahvi (Allin 2000, 130-131):
Voisi sanoa ettei kirahvissa ole missään yksityiskohdassaan
mitään eleganttia tai sulokasta; sen lyhyt ruumis, sen pitkät ja
toisiaan lähellä olevat jalat, sen liioitellun pitkä kaula, sen
taaksepäin luisu selkä, sen pahasti pyöristynyt takamus ja sen
pitkä karvaton häntä ovat kaikki keskenään järkyttävästi
ristiriidassa; eläin näyttää rakenteellisesti huonolta ja siltä
kuin se ei pysyisi pystyssä, ja kuitenkin sen näkeminen saa ihmisen
hämmästyksen valtaan ja pitämään sitä kauniina pystymättä sanomaan
miksi (kuvaus Zarafa-kirahvista joulukuussa 1826).
Elokuvantajun ”kulttuurinen lokero” tai
”markkinarako” (niche) on elokuvaopiskelu, jossa se on
elokuvaan liittyvän WWW-tarjonnan kulttuurinen käyttöliittymä
aiheesta kiinnostuneille korkeakouluopiskelijoille.
Elokuvantajussa on otettu huomioon se, että
käyttöliittymän itsessään pitäisi olla esteettisesti tasapainoinen
kokonaisuus ja tuottaa käyttäjälle ”aristoteelista mielihyvää”
(Hiltunen 1999, 29-32). Kokonaisuus on suunniteltu viestimään
taiteen keinoin ja olemaan esteettisesti nautittava, jotta se
tukisi kulttuuristen konnotaatioiden kautta elokuvailmaisun
opiskelua.
<< edellinen sivu | sisällys | seuraava sivu
>>
|
 |