etusivulle
  Etusivu   |      Sanahaku   |   Sisällysluettelo  
» TARKASTELU - TAIDEOPINNOT KAIKILLE
 
Antti Raike
 

5. TARKASTELU - TAIDEOPINNOT KAIKILLE

There are no `traditional' methods for studying World Wide Web or e-mail or […] anything Internet Related (Jones 1999, xi).

Edellisissä luvuissa olen esitellyt design-tutkimuksen, jonka tavoitteena oli elokuvailmaisun tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen (Computer Supported Collaborative Learning, CSCL) kehittäminen osallistuvan toimintatutkimuksen avulla sekä tulosten soveltaminen Elokuvantajun tuotantoon. Käytännöllisenä tavoitteena oli kehittää monelta monelle ja ongelmalähtöiseen tekemällä oppimiseen perustuva, Suomen virtuaaliyliopistoverkostolle soveltuva joustava elokuvailmaisun kurssikonsepti, jonka osia ovat laajentuva Elokuvantaju-oppimateriaali, FLE-oppimisympäristö ja lähiopetusjaksot. Tätä kolmen osatekijän kokonaisuutta sekä Elokuvantaju-sivuston jatkuvaa ylläpitoa ja päivittämistä voidaan kutsua Elokuvantaju-palveluksi.

Ensimmäisessä luvussa kävin läpi tuotannon edellytyksiä sekä saavutettavan opiskelun että WWW-palvelun yhteisöllisen suunnittelun näkökulmista. Tutkimukseni taustalla oli emansipatorinen intressi kehittää kaikille opiskelijaryhmille soveltuvia ja yhteisöllisyyttä kehittäviä saavutettavia korkeakouluopintoja ja oppimisympäristöjä. Erityisesti kiinnostuksen kohteena oli, miten elokuvaopiskelua kehitetään joustavaksi ja inklusiiviseksi siten, että myös viittomakielisillä opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa elokuvailmaisun sivuaineopintoja verkkokurssien kautta. Toisen luvun alussa esittelin tutkimusongelmani, joka sisältyy WWW-palvelun tuottamisen, inkluusio-tavoitteen toteuttamisen ja joustavien opintojen suhteeseen: ”Miten tuotetaan saavutettava elokuvailmaisun WWW-palvelu, joka tukee yhteisöllistä verkko-opiskelua?”.

Kolmannessa luvussa kuvasin yhteisöllisen tuotantoprosessin, jossa viittomakieliset korkeakouluopiskelijat osallistuivat Elokuvantajun tuotantoon opiskelemalla aluksi WWW-palvelun kehitysversioiden avulla elokuvailmaisun perusteita ja lopuksi Elokuvantaju 1.0:n avulla dokumenttielokuvan tuottamisen perusteita. Neljännessä luvussa kuvailin Elokuvantajun, joka on WWW-vortaali, kapeaan elokuvaopiskelun erityisalaan kehitetty käyttöliittymä ja sivusto. Elokuvantaju on avoin oppimateriaali, joka pyrkii tyydyttämään kaikki elokuvailmaisun verkko-opiskeluun liittyvät tarpeet.

Tässä tutkimuksessa muotoilu ja suunnittelu ymmärrettiin ongelmanratkaisuna (Papanek 1971, 133-151), mikä auttoi yhdistämään käytettävyyden esteettisyyteen, jolloin käytännöllinen artefakti voi olla myös taideteos. Papanek (1971, 17-20) ehdottaa, että voimme tarkastella kölninvesipulloa samoilla esteettisillä perusteilla kuin Leonardo da Vincin maalausta Viimeinen ehtoollinen, mutta menen hiukan pidemmälle. Yhteistoiminnallisesti kehitetty Elokuvantaju on toimintatutkimuksen tulosten ja käyttäjäpalautteen perusteella kuin Marseillen tiedeakatemian herra Salzen kuvailema ja valistuksen ajan ranskalaisten ihailema ekologiseen lokeroonsa sopeutunut kirahvi (Allin 2000, 130-131):

Voisi sanoa ettei kirahvissa ole missään yksityiskohdassaan mitään eleganttia tai sulokasta; sen lyhyt ruumis, sen pitkät ja toisiaan lähellä olevat jalat, sen liioitellun pitkä kaula, sen taaksepäin luisu selkä, sen pahasti pyöristynyt takamus ja sen pitkä karvaton häntä ovat kaikki keskenään järkyttävästi ristiriidassa; eläin näyttää rakenteellisesti huonolta ja siltä kuin se ei pysyisi pystyssä, ja kuitenkin sen näkeminen saa ihmisen hämmästyksen valtaan ja pitämään sitä kauniina pystymättä sanomaan miksi (kuvaus Zarafa-kirahvista joulukuussa 1826).

Elokuvantajun ”kulttuurinen lokero” tai ”markkinarako” (niche) on elokuvaopiskelu, jossa se on elokuvaan liittyvän WWW-tarjonnan kulttuurinen käyttöliittymä aiheesta kiinnostuneille korkeakouluopiskelijoille. Elokuvantajussa on otettu huomioon se, että käyttöliittymän itsessään pitäisi olla esteettisesti tasapainoinen kokonaisuus ja tuottaa käyttäjälle ”aristoteelista mielihyvää” (Hiltunen 1999, 29-32). Kokonaisuus on suunniteltu viestimään taiteen keinoin ja olemaan esteettisesti nautittava, jotta se tukisi kulttuuristen konnotaatioiden kautta elokuvailmaisun opiskelua.


<< edellinen sivu | sisällys | seuraava sivu >>