4.2 Elokuvantaju - CinemaSense - CinemaEsencia - ShinemaSensu

Sivusto on portaali (portal), jos käyttäjä ohjataan muihin palveluihin. Tiettyyn aiheeseen - kuten elokuvaopiskeluun - monipuolisesti keskittyvä sivusto on vortaali (vortal; Kennedy 2000, 13). Elokuvantaju ei ole kurssimuotoinen suljettu sivusto, vaan joustava vortaali, joka havainnollistaa elokuvakäsitteitä ja -tuotantoa. Se mahdollistaa erilaisia lähestymistapoja sisältämäänsä informaatioon ja erilaisten kurssien järjestämisen.

Elokuvantaju on vuonna 2003 nelikielinen: suomi, englanti, espanja ja japani. Lisäksi suomalainen sivusto sisältää suomalaisen viittomakielen viittomia sekä espanjalainen sivusto kolumbialaisen viittomakielen viittomia. Palvelun kohderyhmänä ovat kaikki elokuvatuotannosta kiinnostuneet opiskelijat, joten käyttäjiä ei erotella tiettyyn ryhmään kuulumisen perusteella: käyttäjä voi valita eri kieliversioista hänelle sopivimman sekä vaihtaa joustavasti toiseen kieliversioon.

Elokuvantajun sisällön kehittäminen on prosessi, joka jatkuu myös tutkimuksen jälkeen yhdessä korkeakoulujen ja elokuva-alan ammattilaisten kanssa. Ensimmäinen laaja päivitys - CinemaEsencia, Elokuvantajun espanjankielinen sivusto kolumbialaisen viittomakielen viittomin - tuotettiin Ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston tuella yhteistyössä Suomen Kuurojen Liiton (2004) ja Kolumbian kuurojen liitto Fenascolin kanssa kesällä 2002 sekä julkaistiin joulukuussa 2002 Bogotassa (Kimera 2002) ja Helsingissä (kuvio 43). Toimintatutkimuksessa saadun kokemuksen ja opitun osaamisen avulla tuotanto pystyttiin toteuttamaan tehokkaasti. Espanjankielinen käännös ja kolumbialainen viittomisto toteutettiin Bogotassa paikallisten kuurojen ja kuulevien yhteistyönä (liite 10).

Seuraava laaja päivitys julkaistiin joulukuussa 2003, jolloin Taideteollisen korkeakoulun virtuaaliyliopiston tuella oli tuotettu japaninkielinen versio (kuvio 44). Japanilaisen sivuston käänsi Helsingin yliopiston japaninkielen lehtori Yukako Uemura ja koodasi teollinen muotoilija Hiroki Umeda (liite 10). Japanilaiset tuotantokumppanit arvioivat päivityksen aikana sisällön soveltuvuuden japanilaisille käyttäjille.

Viittomakielinen elokuva-alan termistö eli viittomisto on toteutettu omana kielivalintanaan (kuvio 45). Tavoitteena oli ottaa huomioon viittomakieliset kuurot yhtenä käyttäjäryhmänä muiden joukossa inkluusion toteuttamiseksi. Viittomakielisessä versiossa on oma etusivu, joka sisältää sivuston viitotun johdannon. Elokuvantajun käsitteiden esittäminen viittomina on tärkeää kulttuurisen identiteetin ja lähiopiskelun takia, koska se helpottaa ensikielistä ja siten luonnollista keskustelua opiskeltavasta aiheesta (Malmi-Raike 1995). Osa elokuva-alan viittomista on väistämättä uusia etäopiskelijoille ja osalle ammattitermeistä ei ole vielä olemassa viittomaa. Elokuvantaju luo osaltaan mahdollisuuksia viittomakielen evoluutiolle tällä alueella ja sivuston rakenne mahdollistaa viittomakielisten tiedostojen helpon lisäämiseen.

Yksittäiset viittomat ovat videoleikkeitä ja ne ovat helposti päivitettävissä kyseisten moduulien täydellisiksi viittomakielisiksi käännöksiksi (kuvio 45). Viittomisto toteutettiin yhteistyössä Kuurojen Liiton tutkimus- ja sanakirjatyön yksikön ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan (19.2.2000) kanssa. Kuurojen Liiton videokuvaaja ja viittomakielen lautakunnan jäsen Harry Malmelin teki AV-alan termien viittomavastineisiin liittyvän työn ja viittojana toimi Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osaston viittomakielinen opiskelija Petra Juva. Käännöstyön aikana varmistettiin useaan otteeseen, että viittomat ovat todella sellaisia, joita alan kuurot käyttävät. Valtaosa viittomista on siten aitoja yhteisön kehittämiä nimityksiä elokuva-alan käsitteille.

Elokuvantaju on teknisesti kohtuullisen saavutettava, sillä opiskelijan selaimen ei tarvitse ymmärtää ohjelmointikieltä. Palvelu soveltuu myös modeemikäyttäjille, vaikka videonäytteet ja viittomat on suunniteltu katsottavaksi kiinteän verkkoyhteyden avulla. Tulevaisuudessa videoista pyritään valmistamaan myös modeemiyhteyksille soveltuvat versiot. Elokuvantajussa tarvitaan vain yksi selainlaajennus, QuickTime-soitin (player), virtausvideoiden (streaming video) esittämiseksi.

Elokuvantaju on materiaalivarasto, jota käytetään kurssista riippuen eri tavoin ja yhdessä oppimisympäristön kuten FLE - Learning Environment kanssa. Opiskelija saattaa olla kiinnostunut pelkästään elokuvatuotannon termistöstä, elokuvatuotannosta prosessina, erityisesti elokuvaleikkaamisesta tai mistä tahansa muusta elokuva-alan yksityiskohdasta tai osakokonaisuudesta. Siksi Elokuvantajun WWW-materiaali joustaa kurssin mukaan: aineistoa voi lähestyä joko kokonaisuuden tai yksityiskohtien kautta, niin tavoitteellisesti opiskellen kuin vain huvin vuoksi.