4.1.3 Johdanto ja artikkeli - informaation esittämisen tasot

Elokuvantajun informaatioarkkitehtuurin tasot tarjoavat materiaalia eri tarkkuudella. Elokuvantajun oppimateriaalikartan tai sanahaun kautta pääsee johdantomoduulien (kuvio 42) ja artikkelisatelliittien informaatioon.

Johdanto eli moduuli `opetusolio, oppimisaihio, oppimisdokumentti, oppimisobjekti, oppisisältö' (learning object, modular building block, shareable content object, reusable learning object) on itsenäinen elementti ja mahdollisimman riippumaton muusta kokonaisuudesta. Kussakin johdantomoduulissa määritellään aina yksi elokuvakäsite esimerkkien ja linkitysten avulla. Elokuvantajun teksteissä päädyttiin hyvään yleiskieleen puhtaan selkokielen sijasta. Tavoitteena oli kirjoittaa johdannot siten, että ne yhtälailla herättäisivät kysymyksiä ja mielenkiintoa aiheeseen kuin selittäisivät kyseessä olevan termin.

Moduulissa on kaksi palstaa, joista oikealla palstalla on termin selitys kirjoitetulla kielellä ja vasemmalla palstalla on kuva, jonka tilalle voidaan valita mahdollinen videoesimerkki tai termiä vastaava viittoma. Moduuli muistuttaa ulkonäöltään perinteistä television kuvakäsikirjoitusta, jossa kuvat ovat vasemmalla ja repliikit oikealla palstalla.

Useimmista johdannoista on sisäisiä linkkejä lähikäsitteiden johdantoihin tai samaa aihetta syventävään artikkeliin sekä linkkejä ulos palvelusta. Navigaatiota lukuun ottamatta palvelun kaikki linkit ovat HTML:n oletusarvoisen ulkoasun mukaisia eli linkit ovat sinisiä ja alleviivattuja ja vieraillut linkit violetteja ja alleviivattuja (Nielsen 2000a, 60-62). Linkit ulos eli muihin sivustoihin on erotettu hakasulkein: [linkki ulos palvelusta]. HTML:n oletusarvoisen ulkoasun käyttö perustuu siihen, että navigoinnin ei pitäisi aiheuttaa kognitiivista kuormaa opiskelijalle.

Artikkeli eli satelliitti poikkeaa ulkoasultaan johdantomoduulista ja siten helpottaa käyttäjän navigointia: käyttäjä tietää ulkonäön perusteella sijaintinsa oppimateriaalissa. Satelliitti sisältää otsikon, ingressin ja leipätekstin lisäksi artikkelin kirjoittajan nimen sekä tiedon siitä, mitä polkua (oppimateriaalikartta vai sanahaku) käyttäjä on saapunut kyseiseen artikkeliin. Artikkelisatelliitti muistuttaa ulkoasultaan perinteistä painotuotetta ja siinä on otettu huomioon myös artikkelin tulostaminen.

Termit moduuli ja satelliitti viittaavat enemmän informaatioarkkitehtuuriin, jolloin kokonaisuus koostuu metatiedosta ja sisällöstä. Termit johdanto ja artikkeli viittaavat puolestaan enemmän moduulin ja satelliitin sisältöön, joka voi olla tekstiä, grafiikkaa, videoleikkeitä tai kuvia. Elokuvantajun modulaarista rakennetta - metatiedon ja sisällön yhdistäviä oppimisaihioita - voidaan soveltaa myös muuhun kuin elokuvaopiskeluun.

Moduulijohdannon otsikon yläpuolelta käyttäjä voi valita kuvan sijaan videon tai viittomakielisessä versiossa viittoman. Linkkien vasemmalla puolella olevilla nuolilla korostetaan toiminnallisuuden kohdistumista kuvakenttään. Navigaatiolinkit viittaavat moduuliin itseensä ja sisältävät parametrina tiedon, jonka pohjalta JSP-koodi valitsee media-elementin.

JSP-tekniikkaa käytetään palvelussa useaan eri tarkoitukseen, kuten käyttäjän tekemien valintojen seuraamiseen. Palvelin suorittaa Java-koodin palvelinlaajennuksen avulla (esimerkiksi Tomcat) ennen sivun lähetystä käyttäjälle, joten käyttäjän selaimen ei tarvitse tukea mitään ohjelmointikieltä. Jokainen moduuli tarkastaa JSP-koodin avulla onko siihen saavuttu oppimateriaalikartan vai sanahaun kautta (liite 13).

Tämän tiedon pohjalta moduuli kirjoittaa käyttäjän selaimen navigaatiopalkkiin polun, joka esimerkiksi ilmaisu-moduulissa voi olla jompikumpi seuraavista:

Yllä oleva polku näkyy moduulin vasemman palstan yläreunassa ja näyttää artikkelin sijainnin hierarkiassa sekä sen, miten käyttäjä on saapunut moduuliin (oppimateriaalikartan vai sanahaun kautta). Myös artikkeleissa on navigaatiopalkki, joka kertoo mitä polkua käyttäjä on saapunut dokumenttiin.

Kuvat, viittomat videoleikkeinä ja elokuvien videonäytteet on nimetty seuraavasti:

Kaikissa moduuleissa on ”kuva” ja ”viittoma” -valinnat, lisäksi osa moduuleista sisältää ”näytä video” -valinnan, jolla voi katsoa aiheeseen liittyvän elokuvaesimerkin. Kuva, viittoma ja elokuvaesimerkki näytetään moduulissa aina samassa kohtaa vasemmalla palstalla.

Videoleikkeitä on kahta tyyppiä: mustavalkoisia viittomia ja värillisiä elokuvanäytteitä. Kuvakenttä on 384x304 pikseliä, QuickTime-videoleikkeiden kuvakoko on 384x288 pikseliä ja tiedostokoko on optimoitu liikaa laadusta tinkimättä (Hellström 1996). JSP-tekniikan vuoksi esimerkiksi suomenkielisen pääsivun kautta oppimateriaaliin tultaessa viittoma-valinta ei ole käyttäjän näkyvissä (Laitinen & Viikari 2001).

Metatieto on osa moduulin ja satelliitin arkkitehtuuria hakukoneita varten (Kämäräinen & Haapasalo 1998, 237). Jokaisen moduulin metatieto sisältää otsikon, lyhyen kuvauksen sisällöstä, asiasanoja sekä aihealueen, johon se kuuluu. Elokuvantajussa käytetään vapaasti valittavia ja sisältöä mahdollisimman hyvin kuvaavia asiasanoja (liite 13).

Informaatioarkkitehtuurissa on otettu huomioon tarve lisätä moduuleita palveluun. Palvelun skaalautuvuus tarkoittaa sitä, että sisältöä on myöhemmin helppo laajentaa. Skaalautuvuus voi myös tarkoittaa palvelun soveltuvuutta erilaisille kävijämäärille sekä teknisten ratkaisujen soveltuvuutta erityyppiseen käyttöön ja palvelun soveltumista erilaisten käyttäjäryhmien tarpeisiin. Laitinen ja Viikari (2001) toteuttivat Elokuvantajun skaalautuvuuden eli helpon laajennettavuuden modulaarisuuden avulla. Moduulit ovat rakennuspalikoita, joista järjestelmän toiminnallinen kokonaisuus rakennetaan ja niiden sisältämiä johdantoja voidaan helposti räätälöidä, muuttaa ja päivittää. Moduulit on toteutettu pääasiassa staattisina ja siten helposti editoriohjelmilla (esimerkiksi Macromedia Dreamweaver ja Adobe GoLive) muokattavina HTML-tiedostoina. Uusia moduuleja voidaan rakentaa tarvittavat mediaelementit sisältävillä HTML-mallipohjilla.