Sakasalaisessa Wuppertal-instituutissa on ekotehokkuuden mittariksi kehitetty MIPS (Material Input Per Service Unit), joka kertoo tuotteen tai palvelun aiheuttaman materiaalivirran sen koko elinkaaren ajalta. MIPS saadaan jakamalla luonnonvarojen kokonaiskulutus, materiaalipanos MI palvelusuoritteella S, (MI/S). Palveluyksikkö vaihtelee tuotteen tai palvelun käyttötarkoituksen mukaan. Se voi olla esimerkiksi tuotteen käyttökerta, kuljettu kilometri tai puhdistunut pyykkikilo. MIPS-ajattelun avulla voidaan siirtyä kulutuksen aiheuttamien haittojen ja päästöjen korjaamisesta niiden välttämiseen. MIPS-mittari kertoo luonnonvarojen kokonaiskulutuksen suhteessa siitä saatuun hyötyyn. Ideana on vertailla erilaisia tapoja tyydyttää sama tarve. MIPS-laskentaan otetaan mukaan kaikki materiaalivirrat tuotteen tai palvelun koko elinkaaren ajalta. Valmistuksen lisäksi otetaan huomioon myös kaikki välilliset materiaalimäärät, jotka syntyvät kuljetuksista ja pakkauksista. Näitä tuotteen tai palvelun sisältämiä näkymättömiä materiaalipanoksia kutsutaan ekologiseksi selkärepuksi. Usein ekologinen selkäreppu painaa enemmän kuin itse tuote. MIPSiä voidaan soveltaa niin pitkä-kuin lyhytikäisiin hyödykkeisiin sekä myös monimutkaisiin laitoksiin ja yhdyskuntarakenteisiin. MIPS-ajattelussa ekotehokkain vaihtoehto tarkoittaa mahdollisimman pientä materiaalipanosta hyötyä kohden. (Schmidt-Bleek, 2000).

MIPS-laskennassa ei suoraan käsitellä materiaalien haitallisuutta ja sen rinnalla on syytä käyttää muita indikaattoreita haitallisten aineiden kontrolloimiseksi. MIPS.n avulla saa käsityksen suunnasta ja suuruusluokasta ja voidaan käyttää mm. yksityiskohtaisen elinkaariarvioinnin (LCA) seulontavaiheena, jolloin voidaan saada kuva siitä millaisia vaihtoehtoja kannattaa tarvittaessa ottaa yksityiskohtaisempaan tarkasteluun.

Linkkejä:

1. www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=10078&lan=FI
(MIPS-opas, Materiaalitehokkuus – pienestä suurta, opas PK-yrityksille, Valtion ympäristöhallinnon sivut www.ymparisto.fi)

2. www.wupperinst.org/uploads/tx_wibeitrag/ws27fi.pdf
(Ritthoff Michael, Rohn Holger, Liedtke Christa, MIPS-laskenta, tuotteiden ja palveluiden luonnonvaratuottavuus, Wuppertal Institute, Wuppertal Spezial 27fi, Suomalainen julkaisija, Suomen luonnonsuojeluliitto, 2004)

3. www.wupperinst.org/uploads/tx_wibeitrag/MIT_v2.pdf
(Materiaalien ja energian MIPS-taulukko, Material intensity of materials, fuels, transport services, Wuppertal Institute)

4. www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/tietopankki/lv-saasto
(Suomen Luonnonsuojeluliiton (www.sll.fi) ekotehokkuustietopankin esimerkkejä luonnonvarojen säästötavan mukaan)

5. www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/tietopankki/toiminto
(Suomen Luonnonsuojeluliiton (www.sll.fi) ekotehokkuustietopankin esimerkkejä tuotteen ja palvelun toiminnon mukaan)

6. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/maa/limno/pg/
koskinen/mipsjaek.pdf
(Koskinen Heli, MIPS ja ekologinen selkäreppu tuotteiden potentiaalisten ympäristövaikutusten vertailun menetelmiä - ongelmakohtien tarkastelua, Ympäristönsuojelutieteen pro gradu -työ, Limnologian ja ympärostönsuojelun laitos, Helsingin Yliopisto 2001)

Kirjallisuutta:

Schmidt-Bleek, Friedrich. (suom. Lettenmeir M.) Luonnon uusi laskuoppi, Ekotehokkuuden mittari MIPS, Gaudeamus, Helsinki 2000.

Autio, S., Lettenmeier, M. 2002. Ekotehokkuus - Business as Future. Yrityksen ekoteho-opas, Dipoli-raportit/Dipoli-reports C, ympäristökoulutus. Espoo. www.dipoli.hut.fi/ymparisto/kirjat/ekoteho.htm