MUOTOILU - 4E
JOHDANTO
  1. Ekologinen modernisaatio
  2. Kestävä kehitys
  3. Ympäristölähtöinen tuotepolitiikka
  4. Ekotehokkuus
  5. Factor-ajattelu
  6. Materiaalitehokkuus
  7. Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu
7.1 MIPS
7.2 Elinkaariarviointi
  8. Yritykset ja ympäristö
  9. Markkinointi ja kauppa
10. Kulutus
11. Käytöstä poisto, kierrätys, jätteet
MATERIAALIT
  FLE-oppimisympäristöön 
KURSSIN TIEDOT
Nimi: 4E
Opintoviikko: X ov
Opettaja: Tiina Laurila, tiina.laurila@uiah.fi
C. METALLIT

Metallien raaka-aineena käytettävät malmit ovat uusiutumattomia luonnonvaroja. Malmeista valmistetut metallit ovat kierrätettäviä. Täten niiden käyttö ei ole rinnastettavissa uusiutumattomien fossiilisten raaka-aineiden (öljy ja kivihiili) käyttöön, jotka pääasiassa energiakäytössä poistuvat tulevien sukupolvien käytöstä. Malmiesiintymien loppuminen ei ole uhkaamassa, sillä nyt taloudellisesti kannattamattomia esiintymiä voidaan ottaa käyttöön, jos raaka-aineen hinta nousee. Tehokas metallien kierrättäminen on silti tavoiteltavaa sekä ympäristön että talouden kannalta (ekotehokkuus). Ekotehokkuutta voidaan pitkällä tähtäimellä parantaa siten, että metallien käytön määrää vähennetään kehittämällä ja hyödyntämällä paremmin materiaalien ominaisuuksia sekä lisäämällä metallituotteiden käyttöikää.

Kaivostoiminta aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia maankäyttöön ja maisemaan riippuen siitä kuinka laajan maa-alueen kaivostoiminta tarvitsee. Malmin rikastaminen vaatii suuria vesimääriä ja varastoaltaita. Kaivos- ja rikastustoiminta voi myös aiheuttaa ongelmia maaperän ja pohjaveden laadulle. Näitä vaikutuksia ei yleensä ole arvioitu metallituotteiden elinkaariarvioinneissa.

Metallien sulatus ja jalostus vaatii paljon sähköenergiaa. 1997 Suomessa metallijalosteiden valmistuksen vaatima sähkönkulutus oli melkein 5% koko Suomen sähkönkulutuksesta. Metallien jalostuksen yhteydessä syntyvää jätelämpöä hyödynnetään myös kaukolämpönä.

Metallijalosteiden elinkaaren aikaista jätteistä valmistusvaiheen jätejakeet ovat ympäristön kannalta ongelmallisimmat. Suomessa noin puolet jätteestä voidaan hyötykäyttää.

Metallien jalostus aiheuttaa Suomessa merkittävän osan kaikista metallipäästöistä. Niiden vaikutukset liittyvät ekotoksisuuteen ja terveysvaikutuksiin, joiden arviointiin ei ole kunnollisia menetelmiä. Suomen metallipäästöt ovat laskeneet merkittävästi 1990-luvulla.

Metalleille tyypillisiä ominaisuuksia ovat metallinkiilto, hyvä lämmön ja sähkönjohtokyky, kestävät hyvin mekaanista kulutusta, helppo korjata, hyvä lämmönkesto, tehokkaasti uusiokäytettävissä.

Linkkejä:

C1. METALLIT

Metallit (www.oph.fi)
www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/esine/metallit/

Metallien jalostus ja ympärstö (Seppälä J. et.al Suomen Ympäristö 438, www.ymparisto.fi)
www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=14407&lan=FI

Metals (www.designinsite.dk)
www.designinsite.dk/htmsider/inspmat.htm

Rautametallit (Tampereen teknillisen yliopiston konetekniikan materiaaliopin kurssi)
http://butler.cc.tut.fi/~juhan/vmv_2002/vmv_4_1.html

Ei-rautametallit (Tampereen teknillisen yliopiston konetekniikan materiaaliopin kurssi)
http://butler.cc.tut.fi/~juhan/vmv_2002/vmv_4_2.html

Ei-rautametallien paras käytettävissä oleva tekniikka (www.ymparisto.fi)
www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=11878&lan=FI

Alumiini (Tampereen teknillisen yliopiston konetekniikan materiaaliopin kurssi)
http://butler.cc.tut.fi/~juhan/vmv_2002/vmv_4_2_1.html

Environment & Recycling (European Aluminium Assosiation, www.eaa.net)
www.eaa.net/environment/environment.asp

Aluminium Sustainability (International Aluminium Institute, www.world-aluminium.org)
www.world-aluminium.org/iai/publications/sustainable.html

Kupari (Tampereen teknillisen yliopiston konetekniikan materiaaliopin kurssi)
http://butler.cc.tut.fi/~juhan/vmv_2002/vmv_4_2_2.html

Copper andthe environment (Europen Copper Institute, www.eurocopper.org)
www.eurocopper.org/eci/jsp/index.jsp?idx=77

Titaani (Tampereen teknillisen yliopiston konetekniikan materiaaliopin kurssi)
http://butler.cc.tut.fi/~juhan/vmv_2002/vmv_4_2_3.html

Nikkeli (Tampereen teknillisen yliopiston konetekniikan materiaaliopin kurssi)
http://butler.cc.tut.fi/~juhan/vmv_2002/vmv_4_2_4.html

Magnesiumseokset (Tampereen teknillisen yliopiston konetekniikan materiaaliopin kurssi)
http://butler.cc.tut.fi/~juhan/vmv_2002/vmv_4_2_5.html

Sinkkiseokset (Tampereen teknillisen yliopiston konetekniikan materiaaliopin kurssi)
http://butler.cc.tut.fi/~juhan/vmv_2002/vmv_4_2_6.html

Raskasmetallit (www.ymparisto.fi)
www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=39067&lan=FI

C2. METALLIEN KIERRÄTYS

Metallivirrat ja romun kierrätys Suomessa (Melanen M. et. al. Suomen Ympäristö 401, www.plp-metalli.fi)
www.plp-metalli.fi/docs/metalli.pdf

Metallipakkausten tuottajayhteisö
www.mepak.fi

 
[takaisin] [ylös] [tulosta]

TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU | Virtuaaliyliopisto | Hämeentie 135 C, 00560 Helsinki | 09-756 31 | virtu@uiah.fi

© 2004 Rights granted for academic use without adaptation and use to include this statement. All other rights reserved.
Content: Tiina Laurila. Realization: The Virtual University Unit of University of Art and Design Helsinki.