KURSSIN SUORITTAMINEN

Olen valinnut syntaktisen kuva-analyysin tämän kurssin välineeksi, jolla tarkastelemme syvemmin kuvallisen viestinnän keinoja. Yksi vahvimpia perusteitani valinnalleni on se, että kuvan rakenteellinen tarkastelu on varsin tuntematon alue ihmisille, jotka eivät ole varsinaisesti syventyneet kuvan tekemiseen tai toimi kuvan tekemisen ammattilaisina. Muita lähestymistapoja mahdollisesti sivutaan muunkin kuin kuvallisen alan oppisisällöissä, mutta kuvan syntaktiin liittyvää koulutusta on varsin vähän tarjolla yleisesti. Toisaalta nykyiset välineet, tietokoneet, kuvankäsittelyohjelmat, presentaatio-ohjelmat kuitenkin ovat varsin suurella osalla väestöä käytössä. Tästä syystä useimmat meistä joutuvat itse tekemään ja erityisestikin vastaan ottamaan kuvallisia viestejä. Mielestäni rakenteellinen tarkastelutapa antaa konkreettisia välineitä argumentointiin, jolloin voidaan tietoisesti valita kuvallisen viestin sisällön välittämiseen parhaimmin sopivat keinot. Tämä erityisesti niin, ettei perusteluksi tarvitse vedota esimerkiksi varsin epämääräiseen ”makuasiaan” vaan niin, että perustelun takaa löytyy analyyttisesti jäsentynyt, looginen ajatus. Kuvallisuus on kuitenkin suhteellista, joten on myös mahdollista, ettei tuota kristalloitunutta ajatusta ole, sen tilalta voi löytyä myös tunne. Tässäkin mielessä on kuitenkin tärkeää, että tekijä tunnistaa omat kykynsä ja motiivinsa viestinsä suhteen. Huonoon visuaaliseen muotoon puettu viesti voi jäädä vaille huomioita, voi vääristyä, mutta pahimmassa tapauksessa se toimii itseään vastaan. Edellä kuvaamani perustelu on syytä myös kääntää itseemme tämän kuvallisen kakofonian ajan viestien vastaan ottajana - haluatko sinä tulla vaikutetuksi itse sitä tiedostamatta?

Materiaalit: kirjallisuus ja www-sivusto
Kirjallisuuden ja oheismateriaalin tarkoituksena on avata oppija ymmärtämään kuvallisen viestinnän alueen laajuus ja moniulotteisuus. Kirjallisuus on tukena myös oman lähtökohdan tunnistamisessa. Oppijan tulee tiedostaa oma, tämän hetkinen, ymmärryksensä tähän aihealueensa ja asettaa omat opiskelutavoitteensa tämän mukaan. Nämä asiat tulee kirjata reflektoivaan esseeseen, joka on osa oppimispäiväkirjaa.

Tarkemman, syventävämmän osuuden kurssisisältöön tuo syntaksinen kuva-analyysi eli kuvan rakenteellinen tarkastelu. Kuvan syntaksin tarkastelu voidaan kohdentaa kaikkeen rajalliseen kuva-alueeseen. Kysymys on visuaalisten elementtien ja niihin vaikuttavien voimien suhteiden tarkastelemisesta. Tiedostava elementtien käyttö mahdollistaa toimivan ja tarkoituksen mukaisen kuvallisen esityksen laatimisen tai analysoinnin.

Perinteisesti makuasioiksi miellettyjen asioiden takaa voidaan löytää teorioita ja keinoja pyrkiä valitsemaan viestin sisältöön soveltuvat kuvalliset ratkaisukeinot.

Jokainen oppija tuottaa oman analyysinsä valitsemastaan ”kuvasta”
(kuva voidaan ymmärtää tässä yhteydessä varsin laajana. Tarkempi määrittely webbiaineistossa)

Analyysin tekemisen tukimateriaalina toimii www-sivustomateriaali. Oppijat voivat käyttää webbimateriaali kurssityöskentelyynsä haluamallaan tavalla. Myöhempi käyttö on sallittua tekijänoikeuslakien määrittelemässä laajuudessa. Sivusto sisältää rakenteellisten elementtien ja niihin vaikuttaviin visuaalisiin voimiin liittyvää teoria, havainto ja kokemustietoa. Materiaaleissa on myös pieniä johdattelukysymyksiä, joiden avulla oppija pääsee alkuun kuvansa analysoinnissa, mikäli liikkeelle lähtö tuntuu muutoin hankalalta. Kuvalle tulee lisäksi asettaa myös henkilön omia kysymyksiä kulloiseenkin aiheen käsittelyyn liittyen.

Kurssin sisältö ja toimintaohjeet:

Tarkat aikataulut WebCT:ssä.

1. A osuuden materiaali on laajempaa johdatusmateriaalia kuvalliseen viestintään. Sen pohjalta oppijan tulee tehdä reflektoiva essee (kts. Alla tarkempi kuvaus). Palautus WebCThen.

2. B osuus on kuva-analyysin tekemistä ja omien havaintojen ja oppimisprosessin kirjaamista oppimispäiväkirjaan (kts. Alla tarkempi kuvaus). Palautus WebCThen.

3. Tutustu yhteen vertaisopiskelijan oppimispäiväkirjaan (ilmoita tutorille, kenen oppimispäiväkirjan olet valinnut) ja anna hänelle siitä rakentavaa palautetta keskustelukanavalla. Palautus tulee liittää myös omaan oppimispäiväkirjaasi mennessä WebCThen.

4. Keskustelukanavalla on jokaiseen aiheeseen liittyvä pieni kysymys, väittämä tai ote. Käy ottamassa kantaa aiheeseen sitä mukaan, kun olet perehtynyt ao. kohtaan teorioissa ja aloittanut analysoinnin. Voit kommentoida kysymystä tai tuoda keskusteluun jonkun oman ongelman,

Lisäksi anna palautteesi tai kommenttisi vähintään yhteen vertaisopiskelijasi viestiin samasta aiheesta.

Eli: joka aiheeseen vähint. Yksi oma kannanotto sekä yksi kommentti toisen henkilön viestiin


Tarkennettu kuvaus:

A. Johdatus kuvalliseen viestintään:
Pakollinen kirjallisuus: Hietala, Veijo. Kuvien todellisuus, johdatus kuvalliseen kulttuuriin, ymmärtämiseen ja tulkintaan.2.muuttumaton painos.Gummerus Jyväskylä 1996.
+ webbisivut.
Lisäksi valittavaa materiaalia (vähint. 1 kirja tai 2 artikkelia):
artikkelit ja tukimateriaalit valinnaisesti tai itse aiheeseen löydettyä materiaalia (pidä huoli, että informoit vetäjää käyttämästäsi aineistosta ja sen soveltuvuudesta tarkoitukseen)

Artikkelit löytyvät WebCT:stä.

Kirjat:
- Koskinen, Jari, 2000. Visuaalinen viestintä - monialainen tulevaisuus. Grafian sarja.
- Oja, Onni, 1957. Piirtämisen taito.WSOY,Porvoo.1996.
- Pusa, Unto 1967. Väri-muoto-Tila 236,. Seitsemäs muuttumaton painos.Otatieto Oy TKK Offset Espoo 1995.
- Pusa, Unto. Plastillinen sommittelu. Kahdeksas muuttumaton painos.Otatieto Oy. TKK Offset Espoo 1995.
- Hatva, Anja. Kuva hyvä renki huono isäntä.Oy Urex.Porvoo 1987.
- Loiri, Pekka & Juholin,Elisa, 1998. HUOM! Visuaalisen viestinnän käsikirja. Inforviestintä Oy. Gummeruksen kirjapaino Oy.Jyväskylä 1998.
- Tufte, Edward R. Visual Explanations.Images and quantities, evidence and narrative.
- Tufte, Edward R. Visual Display of Quantitative Information. Graphics Press,Cheshire, Connecticut 1997
- Bonnici, Peter. Visual Language, the hidden medium of communication.Roto Vision SA.UK.1999

Tehtävä:
Kirjoita reflektoiva essee, jossa keskustelet lukemasi materiaalin kanssa. Tiedosta lisäksi oma nykyinen käsityksesi omasta suhteestasi, ymmärryksestäsi ja kokemuksestasi kuvalliseen viestintään. Näiden seikkojen lisäksi kirjoita esseeseesi tavoitteesi tämän kurssin suhteen. Kirjoita napakasti ja asiaa. Pituus ei ratkaise vaan laatu!

B. Syntaktinen kuva-analyysi
Syntaktinen kuva-analyysi tehdään oppimispäiväkirjan muotoon.
Opiskelijan tulee valita yksi kuvallinen materiaali, joka voi olla (oma ottama) valokuva, postikortti, taidekortti, juliste, mainoskuva tms. rajattu kuva-alue.
Mikäli oppija ei voi liittää kuvaa esim. tekijänoikeuksillisista syistä oppimispäiväkirjaan, tulee hänen toimittaa kuva tai kopio kuvasta opettajalle tavalla tai toisella.

Valitsemaansa kuvaa oppijan tulee analysoida alla myöhemmin kuvatulla tavalla ja lueteltujen aiheiden osalta.

Jokaista aihetta aloittaessa oppijan tulee kuitenkin ensin miettiä oma tämän hetkinen ymmärrys aiheesta ja tehdä siitä pieni ”henkilökohtainen määritelmä”
Esim. Aiheena sommittelu, oppijan tulee ennen analysoinnin tai materiaaliin tutustumistaan kirjata ylös muutamalla lauseella, mitä ymmärtää sommittelulla, millaista merkitystä sillä on omaan elämään, vai onko koskaan tullut edes tiedostaneeksi sommittelun olemassa oloa missään?

Tätä kutsutaan ”muistiedustuksen aktivoinniksi” (Lindblom-Ylänne, 1996).
Tämän jälkeen oppija perehtyy webbimateriaaliin ja sieltä saamansa teoriatiedon
pohjalta analysoi valitsemaansa kuvaa. Minkälainen sommittelu kuvassa on? Miten se toimii tai ei toimi? Kuinka sitä pitäisi parantaa, jotta lopputulos olisi toimivampi? jne. Mikäli opiskelijan taito riittää, on suotavaa, että kuvan skannaa ja tekee siihen muunnelmia todentaakseen esim. muutoksen aiheuttamaa viestinnällistä muutosta. Mikäli opiskelija tekee näitä kuvamuunnelmia, voidaan havainnot laittaa luettelonomaisesti ja vain merkittävimmät havainnot kirjoittaa auki pitemmin. Tekstiä tulee kirjoittaa sen verran, että ulkopuolinen (opettaja & tutorit) pystyy löytämään kuvasta olennaisen asian jonka oppija haluaa nostaa esiin.

Usein ajatuksissa oleva mielikuva ei toimi kuten mielessään luulee. Toteuttaessa sen kaksiulotteiseen pintaan voidaan yllättyä.Tästä syystä tällainen havainnollistaminen on erittäin suositeltavaa. (Ilmoita tutorille, mikäli sinulla ei ole edellytyksiä tehdä kuvakokeiluja).

Mikäli oppijalla ei ole mahdollisuutta tehdä kuvamuunnelmia, hänen tulee kirjoittaa havaintonsa hyvin ”kuvaavasti” auki, jotta opettajalle syntyy käsitys pohdinnoista, luettelointi ei riitä.

Käsiteltävät aiheet:
1. Sommittelu
2. Piste
3. Viiva
4. Pinta ja kuvarajaus
5. Muoto
6. Volyymi eli tilamassa
7. Liike ja suunta
8. Rytmi
9. Mittasuhdejärjestelmistä, symmetriasta ja geometriasta
10. Valo,varjo ja väri

Jokaisen on tehtävä analyysi aiheista sommittelu, piste, viiva, pinta ja kuvarajaus ja muoto (1-5). Aiheista 6-10 oppijan tulee valita vähintään 2, joista tekee viiden pakollisen aiheen lisäksi analyysin.

Analyysia voi rakentaa myös myös parin kanssa, silloin tulee ottaa mukaan analyysitekstiin keskusteluja, joita parin kanssa on käyty. Tulee osoittaa kuinka parin kanssa on päästy tiettyyn näkemykseen asiasta.

Kritiikki
Analyysien 1-5 osalta oppimispäiväkirja tulee palauttaa oppimisympäristöön/tutorille 06.12.02 mennessä. Jonka jälkeen oppija tutustuu yhden kanssaopiskelijan oppimispäiväkirjaan ja esittää kanssaoppijalle keskustelupalstalla kysymyksen työstä. Ilmoita tutoreille 06.12.02 mennessä, mikäli haluat tutustua, jonkun tietyn vertaisoppijan työhön.

Tutorit jakavat tämän jälkeen oppijat pareiksi ja ilmoittavat ao. henkilöille kenen oppimispäiväkirjan henkilö käy läpi sekä kuka käy samaisen henkilön oman oppimispäiväkirjan läpi.

Saatuaan kysymyksen keskustelupalstalle tekijä antaa vastauksensa/perustelunsa keskustelupalstalla.

Koko oppimispäiväkirja tulee palauttaa oppimisympäristöön/tutorille 20.12.02 mennessä.

Oppijoiden tulee vastata/ottaa kantaa keskustelupalstalla lisäksi niihin aihekysymyksiin, joista tekevät analyysiä. Pakollisiin 1 - 5 + 2 vapaa valintaista.

Keskustelukanavan kautta opettaja antaa tukea, auttaa ja keskustelee opiskelijoiden kanssa aiheista. Opettajalla on palstalla päivystysaika, muulloin päivystäjinä toimivat tutorit, jotka auttavat oppijoita työssään. On toivottavaa, että oppijat pyytävät selvennystä, ottavat kantaa ja kommentoivat tekemistään ja kurssia keskustelukanavalla, jotta siitä hyötyy kaikki. On kuitenkin sallittua lähettää opettajalle tai tutorille suoraan sähköpostia ja kysyä apua omaan tekemiseen.