PROMOOTIOPERINTEEN HISTORIAA

Lähteet: Kyösti Julku, Promootioperinne. Oulun yliopisto 1972. Eripanossarja N:o 237 ja Helsingin valtiotieteellisen tiedekunnan kotisivut

Eurooppalainen yliopisto, korkeimman opetuksen ja tutkimuksen tyyssija, on sydänkeskiajan synnyttämä. Ensimmäiset - niin sanotut alkuperäiset yliopistot - Pariisi ja Bologna - olivat olemassa jo 1100-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Syntyaika jätti niihin syvät jäljet. Sydänkeskiaika oli korporaatioiden aikaa. Oli ritarikuntia, munkkikuntia, ammattikuntia. Hallitsija takasi korporaatioiden oikeudet ja vapaudet ja myös kunnioitti niitä.

Korporaatioon kuuluvan oli kuitenkin osoitettava taitonsa ja kykynsä, vrt. mestrari ja kisällinäyte. Taitojen hyväksymiseen tarvittiin initiaatiomenot. Keskiaika oli myös seremonioiden ja symbolien aikakautta. Yliopistojen vakiintumisen jälkeen 1200-luvulla seremoniat alkoivat kehittyä loisteliaiksi näytelmiksi.

Yliopistojen promootioseremoniat eivät olleet mikään ainutlaatuinen tapahtuma, vaan liittyivät kiinteästi initiaatiomenoihin mitä muisssakin korporaatioissa noudatettiin.

Keskiajalla suomalaiset ylioppilaat opiskelivat Keski-Euroopan yliopistoissa. Uppsalan yliopisto perustettiin 1477 ja Turun yliopisto vasta 1640. Perustamisasiakirjassa yliopistolle taattiin kuitenkin samat erioikeudet, edut ja vapaudet kuin Uppsalan Akatemialla oli. Näin suomalainen yliopisto tuli sidotuksi keskiaikaiseen Pariisin traditioon.

Perustamisasiakirjassa sanottiin myös näin: "Täten nyt tällä avoimella kirjeellä määräämme, perustamme ja asetamme mainitun akatemian, jossa myös promoverattakoon tohtoreita, maistereita ja baccalaureuksia kuten muissakin hyvin järjestetyissä akatemioissa on kiitettäväksi tavaksi tullut."

Suomessa ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1643, kolme vuotta yliopiston perustamisen jälkeen. Kun yliopisto 1800-luvun alussa siirtyi Helsinkiin, promootioperinne ei suinkaan katkennut. Promootiot ja muut yliopistolliset juhlat olivat Suomessa likimain ainoita yleisiä juhlatilaisuuksia, joita keisarillinen sensuuri ei rajoittanut. Monipäiväisten promootio- juhlallisuuksien aikana poliittisella eliitillä oli mahdollisuus tavata toisiaan. Tiedotusvälineiden kehittymättömyyden vuoksi muu yhteydenpito oli mahdotonta tai hyvin hidasta.

Promootioiden sosiaalisen funktion kasvun myötä myös promootiotapahtuman kesto piteni. Kun aiemmin promootiojuhlallisuuksista selvittiin päivässä, olivat promootiot 1870 luvulla jo kolmipäiväisiä ja välillä jopa nelipäiväisiä. Promootioiden merkitys on ollut suuri myös 1900-luvun Suomessa. Niihin on kiteytynyt niin yhteiskunnallinen, valtiollinen kuin kansallinenkin herääminen

Yleisen seppeleensitojattaren valinta ja luvan pyytäminen

Yleisen seppeleensitojattaren valitseminen oli ensimmäinen askel kohti naisten osallistumista miesten rinnalla promootioon. Ensimmäiset naiset promovoitiin maistereiksi 1800 luvun lopulla. Aluksi promovoitavat naiset pukeutuivat miesten tavoin mustiin asuihin. 1900 luvulle tultaessa naispromovendien väriksi vakiintui valkoinen, ja mustiin pukeutuivat enää naistohtorit.

Taideteollisessa korkeakoulussa promovendit kokoontuvat 16.11.2000 valitsemaan yleisen seppeleensitojattaren. Vuonna 1870 16. marraskuuta Aleksanteri II allekirjoitti Veistokoulun perustamiskirjan. Veistokoulusta tuli eri vaiheiden jälkeen Taideteollinen korkeakoulu. Koska TaiKin promootio järjestetään tammikuussa katsottiin, että marraskuinen Aleksan- terin päivä voi korvata keväisen Flooran päivän. Flooran eli Kukanpäivä 13.5. on ollut ylioppilaille tärkeä ajankohta aina vuodesta 1848 lähtien: tuolloinhan Maamme laulu esitettiin ensi kerran Kumtähden kentällä Helsingin Kumpulassa.

Seppeleensitojaispäivä

Seppeleensitojaispäivän tapahtumat, seppeleensitojaiset ja niitä seuraavat illalliset, on liitetty promootioperinteeseen niinikään vasta melko myöhään. Pitkälle 1800-luvulle asti seppeleet olivat jokaisen promovendin omalla vastuulla. Ensimmäinen yleinen seppeleensitojatar valittiin vuonna 1832. Hänen tehtävänään oli laakeriseppeleiden solmiminen vihittäville maistereille. Promovendien määrän kasvettua yleisen seppeleensitojattaren tehtäviä helpotettiin osoittamalla hänelle ainoastaan ilman seuralaista saapuvien promovendien seppeleiden valmistaminen. Yleinen seppeleensitojatar on tavallisesti yliopiston professorin tytär.

Aktipäivä

Promootioakti, jumalanpalvelus sekä promootiopäivälliset ovat olleet promootion ydin 1300-luvulta lähtien. Promootioaktia johtaa promoottori, joka (periaatteessa) on tiedekunnan virkaiältään vanhin professori. Aktiin kuuluu tiedekunnan professorien esittämät maisterin ja tohtorinkysymys, joihin priimusmaisteri ja tohtori vastaavat, maisterien, riemumaisterien, tohtorien, kunniatohtorien ja riemutohtorien vihkiminen.

Promootiopäivällisillä on aina ollut tärkeä sijansa tohtorien ja maisterien vihkimisen juhlinnassa. Promootiotanssiaiset sitä vastoin saivat niille nykyään kuuluvan aseman 1800-luvun jälkipuoliskolla ja varsinkin sen jälkeen, kun Ylioppilastalo oli valmistunut vuonna 1870. Jo tuolloin tanssilistalla olivat nykyäänkin promootiotanssiaisissa tanssitut poloneesi, franseesi ja valssit.

Eräs promootion mieliinpainuvimpia tapahtumia on promovendien yöllinen vaellus puheita pitäen ja kuohuviiniä siemaillen halki öisen kaupungin. Yöllinen ilonpito kaupungilla poloneesimarssia tapaillen on kuitenkin perinteenä varsin tuore. Puhe nousevalle auringolle on ollut osa promootiota vasta 1900-luvun alusta lähtien, ja aina 1970 luvulle asti se pidettiin Vanhan ylioppilastalon parvekkeelta.

TaiKin promootion ajankohta, talvinen tammikuinen yö ei kuitenkaan houkuttele vaeltamaan jalkaisin, joten sensijaan vaellamme Kulttuuriratikka kuutosen kyydissä kuumaa hehkuviiniä siemaillen ja puheita pitäen.

Promootioretki ja karonkka

Promootiopurjehdus periytyy vasta 1800 luvulta ja on siis osa viime vuosisadalla tapahtunutta promootiotraditioiden kehittymistä.

Promootiotoimikunnan karonkka, jota vietetään promootion päätteeksi, on nykyaikana mukaanotettu "ylimääräinen" lisä, joka on jo saavuttanut ainakin puolivirallisen statuksen. Tulevien promootioiden karonkkojen suosio tulee osoittamaan, miten kiinteästi karonkka aletaan ymmärtää osana promootiojuhlallisuuksia.