Elsa Elenius

ELENIUS, ELSA Ismene (1897-1967)
keramiikkataiteilija

 
Taideteollisuuskeskuskoulun ja taideteollisen oppilaitoksen keramiikkataiteen opettaja vuosina 1930-1962 sekä osastonjohtaja 1945-62.

Elsa Elenius tuli vuonna 1930 koulun keramiikkataiteen opettajaksi professori A.W. Finchin jälkeen. Hän teki pitkän ja ansiokkaan työn suomalaisen taidekeramiikan edistäjänä ja opettajana.

Eleniuksen oman tuotannon lähtökohtia oli vanha itämainen keramiikka, jota hän ihaili suuresti. Hänen keramiikkansa oli muotovarmaa, klassisen puhdaslinjaista ja upeasti lasitettua. Tämä huomattiin myös Euroopan taidekeskuksissa. Elenius sai runsaasti tunnustusta töistään.

  • Taideteollisuuskeskuskoulu 1930.
  • Elenius suoritti kokeiluja savimassojen ja lasitusten valmistuksessa Manufacture de Sèvres'en laboratoriossa professori Grangèren opastuksella 1931.
  • Palkintoja taideteollisuusnäyttelyissä: Barcelonan maailmannäyttely 1929, (kultamitali), Milanon triennali 1933 (Gran premio ja Diplome di Collaborazione), Brysselin maailmannäyttely 1935 (grand prix), Pariisin maailmannäyttely 1937 (kultamitali).
  • Hän otti osaa lukuisiin näyttelyihin koti- ja ulkomailla sekä piti useita omia näyttelyitä.
  • Elsa Eleniuksen töitä on mm. Taideteollisuusmuseossa, Wittorio Emanuele III:n kokoelmissa (1933), Nobelin kokoelmissa (1937), Eduskuntatalossa (1937) ja Suomen Washingtonin lähetystössä (1939).
  • Opintomatkoja Elenius teki mm. Pariisiin, Lontooseen, Milanoon, Roomaan, Firenzeen, Venetsiaan, Wieniin, Brysseliin, Kööpenhaminaan, Osloon, Tukholmaan ja Helsingborgiin.
  • Suomen Leijonan ansioristi (1950) ja Suomen Taideteollisuusyhdistyksen Pro Arte Utili (1952).

 

Maljakko
Maljakko.
©Kuva: Taideteollisuusmuseo, K.962

Maljakko
Maljakko, n. 1910. Kivitavaraa.
©Kuva: Taideteollisuusmuseo, 03027

Vati
Vati.
©Kuva: Taideteollisuusmuseo, K.967

Maljakoita
Maljakoita.
©Kuva: Taideteollisuusmuseo, K.959

 

24.10.2001