SISÄÄNTULOAUKIO

JUHANI PALLASMAA
 

Aukio 1 Aukio 2

 

Ollessani kevätlukukauden 1993 opettajana Yale Universityssä, Cranbrook Academyn johtaja Lillian Bauder kutsui minut arvioimaan Cranbrookin alueelle laadittuja arkkitehtuurisuunnitelmia, joiden tekijöinä olivat Steven Holl, Rafael Moneo, Peter Rice ja Tod Williams. Samassa yhteydessä hän pyysi minua tekemään uuden sisääntulotien päätteenä olevaan t-risteykseen suunnitelman, joka "tekisi risteyksestä paikan". Dan Hoffman sai tehtäväkseen kehitellä uuden, erittäin hienosti maisemaan sovitetun tien sisääntulokatoksen ja porttirakennelman. Yhteiseksi tehtäväksemme annettiin alueen ulkovalaisinten ja opasteiden suunnittelu. Suunnitelmien kehittely oli alun alkaen yhteistyötä: siihen osallistui koko Cranbrookin arkkitehtuuriosasto, jonka entiset ja nykyiset opiskelijat hoitivat myös rakennusteknisesti erittäin vaativien rakennelmien toteutuksen.

Sisääntuloaukio muodostaa visuaalisen ja symbolisen päätteen tielle. Aukio sijaitsee Eliel Saarisen suunnittelemien taidemuseon ja tiedeinstituutin puolivälissä: kaareva pylväikkö viittaakin museon sisäänkäyntipylväikköön ja pronssiseinä hahmoltaan suorakulmaiseen tiedeinstituuttiin. Risteykseen sijoitettu ympyränmuotoinen kivetty alue saa aikaan aukiovaikutelman. Ajoradan reuna on merkitty kiveykseen upotetuin lentokenttävaloin. Aukion ympyrämuoto työntää aikaisemmin suoraviivaisen jalankulkuväylän kohti kaunista maisema- ja järvinäkymää.

Kuuden pylvään materiaaleiksi valitut kivet viittaavat jääkauteen, jonka reuna pysähtyi juuri Cranbrookin kohdalle. Akatemian luonnonkivimuureihin muuratuista kivistä valittiin kuusi graniittia, jotka jääkausi oli kuljettanut mukanaan pohjoisesta 20 000 vuotta sitten. Tiedeinstituutin geologi-johtaja jäljitti Kanadassa sijaitsevat peruskalliot, joista jääkauden kuljettamat kivet olivat lähtöisin: pylväiden kivimateriaali louhittiin samoista kallioista. Pylväät on koottu Fibonaccin sarjassa kasvavista osista, jotka muodostavat ylöspäin kohoavan liikkeen. Pylväät ovat luonnonkivipylväiksi epätavallisen hoikkia ja ne ovatkin rakenteeltaan jälkijännitettyjä: jännitysterästen päät on jätetty näkyviin, jotta pylväät saavat meidän aikamme tekniikkaan viittaavan luonteen.

Neljästä osasta muodostuvaan kaarevaan pronssiseinään on kaiverrettu erittäin tarkat tähtikartat. Tähtikarttojen ja kolmen eteläisimmän pylvään muodostaman kvadrantin avulla voidaan paikantaa kaikki paljaalle silmälle näkyvät taivaankappaleet.

Aukio 3

Pylväikkö muodostaa myös erittäin tarkan aurinkokellon. Toisen pylvään päässä on erikoishiottu linssi, joka heijastaa auringon kirkkaana pisteenä maahan. Aukion ympyrämuodon ja pronssiseinän kaaren rajaamaan pintaan (kahden kaaren muodostama kuvio, vesica pisces, oli yleisesti käytetty taustakuvio keskiaikaisissa Kristusta esittävissä taideteoksissa: kuvio periytyy varhaisista temppelin perustamisrituaaleista, joissa käytettiin ympyränkaaria) on upotettu kolme keskipäivän auringon sijaintia merkitsevää analemma-kuviota. Auringon ja maan keskinäisten liikkeiden monimutkaisuuden takia analemma-kuvio muuttuu jatkuvasti. Vuoden 2000 analemman lisäksi valittiin vuosien 93000 eKr. (kuvio on yksi ainoa silmukka) ja 69405 jKr. (kuvio on maksimaalisesti epäsymmetrinen) analemmat. Keskipäivän auringon varjon (tässä tapauksessa linssin heijastaman auringon) sijaintia esittävät pisteet merkitään kolmella eri materiaalilla: ruostumaton teräs, lyijy ja pronssi.

Instrumentin tuleva käyttö on jätetty avoimeksi: yksi neljästä pronssilevystä on vailla kaiverruksia ja instrumentin käytöstä kiinnostuneet voivatkin tehdä siihen merkintöjään, laskelmiaan ja havaintojaan liidulla. Kiinnostavimmat kosmiset havainnot voidaan tulevaisuudessa ikuistaa pronssipintaan kaivertamaila.

Aukio 4

Vesica pisces -alueella sijainneen viemärikaivon tarkistusluukku (jota kustannussyistä ei voitu siirtää) on "jalostettu' osaksi instrumenttia kaivertamalla ruostumattomasta teräslevystä tehtyyn kanteen teksti, joka johtaa katsojan ajatukset jalkojen alla olevan maapallon geometriaan.

Sisääntuloaukio vihittiin 12.10.1994 Cranbrook Academyn 90-vuotisjuhlien yhteydessä. Analemma-kuviot asennetaan kuitenkin vasta vuoden 1997 kuluessa, koska tiedeinstituutin johto on halunnut varmistaa käytännössä Suomessa tehdyt laskelmat: analemma-kuvioiden laskemista vaikeutti osittain se, että vakuutusyhtiön vaatimuksesta aukio ei ole taso vaan loiva kartiopinta. Vajaan seitsemänkymmenen tuhannen vuoden kuluttua maan asukkailla on nimittäin tilaisuus todeta, osuuko keskipäivän aurinko laskettuun kuvioon!

Suunnittelutyön kiinnostavin ja mystisin kokemus oli se tosiasia, että aukiosommitelman geometria ja mittasuhteet olivat lähes valmiiksi suunnitellut ilman ajatustakaan rakennelman yhteyksistä kosmisiin ilmiöihin. Vaikka suunnittelun kriteereillä olivat silmän ja kehonkaavan estetiikka, lopputuloksena oli täsmällinen kosminen laite.

ARKKITEHTI 5-6 / 1996

Aukio 5

 

| Kotisivulle |