6. UUSMEDIATEOLLISUUDEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET


Taulukko
Suomalaisen uusmediateollisuuden vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat (SWOT-analyysi) alan yritysten itsensä arvioimana (n=104).

VAHVUUDET % HEIKKOUDET %
Tekninen osaaminen 80 Sisältöosaamisen taso60
Yritykset pieniä ja joustavia 50 Toiminnan epäammattimaisuus60
Vahva infrastruktuuri 24 Yrityskokojen pienuus39
Sisältöosaaminen 24 Toiminnan rönsyily35
   Asiakasyritysten koulutus
palvelujen käyttöön
35
 
MAHDOLLISUUDET % UHAT %
Kysynnän jatkuva kasvu75 Markkinointi ja myynti-
osaamisen puute
61
Suomen säilyminen alan
teknisen kehityksen kärjessä
55 Sisältösuunnittelun huono laatu51
Liikekumppanuus kansainvälisten
yritysten kanssa
52 Rahoituksen puute47
Toimivan verkkorahan toteutuminen47 Liiketoimintaosaamisen puute36
Alan yhteistoimintaverkostojen synty40 Jälkeenjääminen toiminnan
kansainvälistämisessä
34


Taulukko
Suomalaisen uusmediateollisuuden vahvuudet ja heikkoudet (n=104).

VAHVUUDET % HEIKKOUDET %
Tekninen osaaminen 80 Teknisen osaamisen taso11
Sisältöosaaminen24 Sisältöosaamisen taso60
Henkilöstöresurssit15 Henkilöstöresurssit24
Toiminnan ammattimaisuus14 Toiminnan epäammattimaisuus60
Asiakasyritykset osaavat käyttää alan palveluita 11 Asiakasyritysten kouluttaminen käyttämään alan palveluita35
Alan yritykset ovat keskittyneet ydinosaamiseensa13 Alan yritykset rönsyilevät liian moneen toimintaan35
Alan julkinen arvostus18 Alan julkinen arvostus13
Yhteistoimintaverkostot alan yritysten välillä19 Yhteistoimintaverkostojen puute alan yritysten välillä 18
Yritykset ovat pieniä ja joustavia50 Yrityskokojen pienuus39
Vahva infrastruktuuri24 Laatu34
Laatu16 Toiminnan johtamisen heikkoudet26
Muu vahvvuus1 Muu heikkous8


6.1 Vahvuudet ja heikkoudet

Suurimpina vahvuuksina vastaajat pitivät teknistä osaamista sekä yritysten pientä kokoa ja joustavuutta. Toisaalta yrityskokojen pienuutta pidettiin myös heikkoutena. Neljännes vastaajista piti myös sisältöosaamisen tasoa ja infrastruktuuria vahvuutena. Loppuosa vastauksista hajaantui muiden vastausten kesken.

"Insinöörit on rakentaneet meille verkon, jolla me pystymme erittäin tehokkaasti - sekä kustannustehokkaasti että aikatehokkaasti - pitämään yhteyttä oikeastaan rajoituksetta mihin tahansa. Nyt olisi meidän markkinointi- ihmisten vuoro keksiä sinne verkkoon jonkinlaista sisältöä. Tekninen kehitys ei enää siinä mielessä ole rajoite kuin on se erityyppisten palvelukonseptien ja erityyppisten sisältöjen keksiminen ja niille sitten maksavien kohderyhmien löytäminen." - haastateltava

Suurimpina heikkouksina vastaajat pitivät sisältöosaamisen tasoa ja toiminnan epäammattimaisuutta. Tämä on melkoista itsekritiikkiä alan yrityksiltä, sillä jos uusmediateollisuuden sisältötuotantoyritykset pitävät suurimpana heikkoutenaan näitä kahta seikkaa, mitä jää alan liiketoiminnan ytimestä jäljelle? Kysyttäessä tulevia markkinaodotuksia vuodelle 1997, sisältöosaamisen ja liiketoimintaosaamisen merkityksen kerrottiinkin odotetusti korostuvan.

"Tää on ala, joka hakee sellaista vakiintunutta toimintatapaa. Vähän riippuen siitä, miltä toimialalta yritykset tai toimijat tulee, niissä on aika paljonkin eroja niissä tuotantoprosesseissa ja ehkä liiketoimintastrategioissakin. Kustannuspuolelta tulevilta ihmisillä on tietty käsitys siitä, minkälainen se toimintaprosessi on ja sitä leimaa kustannusmaailman traditiot. Tietotekniikkapuolelta tulevien toimintaa leimaa softanvääntö-toimintatavat ja prosessit. Toisten toimintaa ehkä leimaa sitten tyypillisesti av-alan kulttuuri. Se on hyvin sekavaa ja kehittymässä olevaa." - haastateltava

"Mielestäni tätä leimaa vielä selkeästi tällainen uuden alan sekä hyödyt että ongelmat. Ne on lähinnä sitä, että vielä on monia yrityksiä, jotka innostuu vain ja ainoastaan tästä asiasta ja joskus sen asiakkaan hyöty tai sopivuus asiakkaan liiketoimintaprosesseihin on aika huonosti evaluoitu vaikka sinänsä toteutettu järjestelmä olisikin fiksu." - haastateltava

Lisäksi kritiikkiä sai alan yritysten rönsyily ja heikko laatu. Alan yritykset näkivät itsessään siis paljon kehitettävää useilla alueilla. Heikkoutena pidettiin myös asiakkaiden kouluttamista käyttämään alan palveluja.

"Toivoisin, että ihmiset, jotka jossain työnsä vaiheessa tulee tekemisiin erityyppisten tietoverkkoratkaisujen kanssa, käyttäisivät vähän omaa aikaansa, että ne oikeasti tutustuisi siihen mikä on tän median erikoisluonne." - haastateltava


6.2 Uhat ja mahdollisuudet

Taulukko
Suomalaisen uusmediateollisuuden uhat ja mahdollisuudet (n=104).

VAHVUUDET % HEIKKOUDET %
Muu uhka8 Muu mahdollisuus3
Jälkeenjääminen teknisessä kehityksessä10 Suurempiin yrityskokoihin siirtyminen18
Alan osaajien aivovuoto13 Kansainvälisten rahoittajien kiinnostuminen26
Henkilöstöresurssien heikkous17 Perinteisten viestintäyritysten kasvu30
Yhteistoimintaverkostojen puute alan yritysten välilläxx Yhteistoimintaverkostojen synty alalle40
Kiristyvä kilpailu ulkomaisten yritysten taholta20 Tomivan verkkorahan toteuttaminen47
Alalla toimivien yritysten pieni koko32 Liikekumppanuus kansainvälisten yritysten kanssa52
Jälkeenjääminen toiminnan kansainvälistämisestä34 Suomen säilyminen alan teknisen kehityksen kärkimaana55
Liiketoimintaosaamisen puute36 Uusmedia-alan kysynnän jatkuva kasvu75
Rahoituksen puute47   
Sisältösuunnittelun huono laatu51   

Pahimpina uhkina suomalaiselle uusmediateollisuudelle pidettiin markkinointi- ja myyntiosaamisen puutetta, sisältösuunnittelun huonoa laatua ja rahoituksen puutetta. Tärkeimmät kysymykset voidaan siis jakaa kahteen ryhmään, toisaalta alan ytimen, eli kohderyhmiä kiinnostavan sisällön tuotantokyky, ja toisaalta kannattavan ja kilpailukykyisen liiketoiminnan edellytysten turvaaminen.

"Siinä vaiheessa kun markkinoita ihan oikeasti ruvetaan jakamaan, markkinointi nousee ensimmäistä kertaa merkittävään asemaan. Silloin markkinointipuolella sen normaalin markkinoijan perustietoon pitäis kuulua myös tän alan erityispiirteet. Nää on asioita, jotka tulee konkretisoitumaan ehkä nopeastikin. Suunnittelijoista ja sitten perinteiseen liikkeenjohtoon ja markkinointiin liittyvästä henkilöstöstä alkaa tulla ihan konkreettinen pula, koska niitä ei kouluteta." - haastateltava

"Tämän alan rahoitus puuttuu lähes täysin Suomesta. Me eletään täysin tulorahoituksella, siis sillä laskutuksella, mikä me saadaan asiakkaalta.“" - haastateltava

Uusina mahdollisuuksina nähtiin uusmedia-alan kysynnän jatkuva kasvu, Suomen säilyminen teknisen kehityksen kärkimaana, liikekumppanuus kansainvälisten yritysten kanssa sekä toimivan verkkorahan toteutuminen. Useat haastatellut yritykset ilmaisivat olevansa kiinnostuneita myös laajemmista kansallisista yhteistoimintahankkeista sisällöntuottajien ja tietoliikenneinfrastruktuurin toimittajien välillä.


6.3 Painopiste yritystoiminnassa 1997

Taulukko
Painopiste yritystoiminnassa 1997 (n=104)

YRITYKSEN KEHITYSTAVOITE%
Tuotekehitys, tietotaidon lisääminen62
Uusien markkinoiden valtaaminen 56
Yhteityöyritysten verkoston luominen 49
Kapasiteetin lisääminen 49
Toimintaprosesttien parantaminen 47
Kokonaislaadun kehittäminen45
Asiakaspalvelun parantaminen37
Liiketoimintaosaamisen kehittäminen35
Tilikauden tulos33
Kansainvälistyminen23
Johtamisen/ johtamistaidon kehittäminen13
Kustannusten karsiminen6
Muu painopistealue1

Tuotekehitys ja tietotaidon lisääminen oli uusmediateollisuuden yritysten ykkösprioriteetti vuodelle 1997. Uusmediateollisuuden yritykset haluavat selvästi kehittää “talon sisäistä“ osaamista. Tämä on luonnollista, sillä alan yritykset nousevat tai kaatuvat osaamisensa varassa. Uusmediateollisuudessa tuotantokapasiteetti tarkoittaa suurimmaksi osaksi ihmisten osaamista, ei laitteita.

Oman osaamisen kehittäminen on keskeisessä asemassa yrityksen strategiassa. Tilanteessa, jossa alalla saattaa tapahtua hyvinkin nopeita muutoksia, oman osaamisen kehittäminen on elintärkeää kilpailussa pysymiseksi. Tietotaitopohja täytyy olla vahva, jotta päästään tuotekehitykseen ajoissa ja pysytään kehityksen kärjessä kiristyvässä kilpailutilanteessa. Nopea teknologinen murros voi muuttaa tilanteita nopeasti ja pienet yritykset varautuvat tähän haalimalla resurssien puitteissa mahdollisimman monialaista osamista.

"Uskon, että tässä ajan mittaan tapahtuu samanlaista kehitystä kuin mainostoimistoilla vuosien varrella. Syntyy sellainen kymmenen - vähän toista kymmentä hallitsevaa yritystä, jotka tekee isojen yritysten sovellukset. Sitten syntyy joukko, aika suurikin joukko sekä tekniikoiltaan erikoistuneita pienyrityksiä että sitten pieniä tuotantoyrityksiä, joita sitten isot käyttävät verkoston omaisesti. Silti en usko, että alalla menestyisi yksikään yritys, joka ei osaa omaa tuotanto-osaamista eli jonkinlaista ydinkoodauksen osaamista." - haastateltava

Lisäksi halutaan vallata uusia markkinoita ja lisätä kapasiteettia. Tuotekehityksestä toivotaan tietysti valttia markkinoiden valtaamisessa mutta vastaajien mukaan myös markkinointi- ja myyntiosaamisen merkitys korostuu yhä enemmän. Kasvun hallinta vaatii toimintaprosessien parantamista kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla.

"Tämä on sellainen bisnes, joka on sellaisessa orastavassa vaiheessa, ja vähitellen alkaa olla nousuvaiheessa. Silloin nämä ensimmäiset alan yritykset, joita on ollut vasta kolme, neljä, viisi vuotta, on syntynyt tyypillisesti joidenkin henkilöiden ympärille, jotka joutuu hoitamaan koko sen bisneksen itse. Myynti, markkinointi, tuotanto, liiketoiminta, koko tuotekehitys ja asiakashallinta. Jos vertaa normaaliin yritykseen, niin tällä hetkellä nää on hyvin pieniä yrityksiä verrattuna perinteiseen liiketoimintaan. Tämähän on se mitä on pakko kehittää tässä." - haastateltava


6.4 Mitä ala odottaa päättäjiltä

Taulukko
Toivotut kehittämishankkeet julkisen vallan puolelta (n=104).

TOIVOTTU HANKE %
Muu julkinen kehittämishanke10
Alan yrityhautomoiden perustaminen12
Koordinoitua tiedotus- ja neuvontatoimintaa alan yrittäjille18
Erityisten lainojen suuntaaminen alan yrityksille20
Alla koskevan tilastoinnin aloittaminen ja ylläpito???
Julkisia hankkeita (esim. kansallisperinnön siirtäminen digitaaliseen muotoon) 24
Alan merkityksen tunnustaminen31
Verohelpotukset33
Alan koulutuksen kehittäminen ja lisääminen36
Tietoliikenteen infrastruktuurin nopea kehittäminen52
Tilapäistyövoiman käytön helpottaminen61

Vastausten hajonta oli suurta. Tärkeimpänä pidettiin tilapäistyövoiman käytön helpottamista ja tietoliikenteen infrastruktuurin nopeaa kehittämistä, joka nähtiin tulevaisuuden mahdollisuutena Suomalaiselle uusmediateollisuudelle kun vastaajia pyydettiin analysoimaan alan uhkia ja mahdollisuuksia. Tärkeänä pidettin myös alan koulutuspaikkojen kehittämistä ja lisäämistä.

"Suomessa on niin vaarallista palkata ihmisiä. Sen ihmisen, jonka uskaltaa palkata, täytyy olla aika vakuuttava." - haastateltava

"Mä olen niin konservatiivinen ja uskon markkinatalouteen, että mitä tahansa ne tekee niin se on enemmän tai vähemmän rahan tuhlausta joka tapauksessa." - haastateltava

"Julkinen valta, jonka tehtävänä on edellytysten luominen - eli infrastruktuurin, koulutuksen ja rahoituksen - infrastruktuuri ja koulutus alkaa olla Suomessa jo hanskassa, mutta rahoitus on päin helvettiä. Että me pystyttäis luomaan semmoisia rahoitusinstrumentteja ja mekanismeja, jotta me pystytään saamaan tällä hetkellä pankeissa ja vakuutusyhtiöissä ja muualla olevaa likvidiä rahaa panostettua tähän uuden teollisuuden ryhmittämiseen, ja pystyttäisi luomaan esim. uudentryyppisiä velkakirjalajeja tai takuujärjestelmiä, jotta nää firmat, jotka luovat immateriaalisia tuotteita - firmalla ei tule olemaan koskaan mitään vakuuksia, rakennuksia tai muuta niiden lainojen katteeksi. On vaan pelkästään se uusi tuote, jolla Bill Gates on kasvanut maailman rikkaimmaksi mieheksi. Tästä tulee tää kasvu riippumaan. Pystyykö julkinen valta luomaan tällaisia mekanismeja. Jos ei niitä pystytä luomaan niin me ollaan out kilpailusta." - haastateltava

"Julkisen vallan tehtävänä olisi katsoa, ettei tää ala pääse pirstaloitumaan ihan hillittömän pieneksi ja kannattamattomaksi, vaan luotaisi edellytyksiä sille, että kun tämän alan volyymi kasvaa, myöskin elinkelpoisten yritysten toimintamahdollisuudet paranee ja ne pystyy kasvamaan. Elokuvapuolella ongelmahan on se, että alan ei ole annettu toimia liiketaloudellisesti järkevästi ja se on pirstoutunut helvetin pieneksi, toiminnalle ei jää resursseja kunnolliseen tuotantoon." - haastateltava

"Julkiseen valtaan liittyvä on tietysti koulutusasia ja sellainen tarveselvitysten tekeminen, että tästä tulisi yleissivistävän koulutuksen osa. Jota se nyt varmaan äkkiä tuleekin, mutta tyypillisesti tällainen koulutus junnaa aina muutaman vuoden jälkijoukoissa. Ammattilaisia syntyy, uskon riittävästi, mutta syvähkö yleissivistävä koulutus on se mikä nopeimmin veisi alaa eteenpäin." - haastateltava