![]() |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
2. Samankaltaisuus=kaksi visuaalista ärsykettä, joilla on jokin yhteinen ominaisuus, mielletään yhteen kuuluviksi.
3. Jatkuvuus=jos esim. viivat leikkaavat toisiaan, katsoja jakaa kokonaisuuden selkeästi jatkuviin osiin.
4. Sulkeutuneisuus=jos visuaaliset ärsykkeet sulkevat sisäänsä, jonkin alueen, katsoja näkee ko. alueen (palloilla muodostettu kolmio)
5. Alue=kuvio ja tausta. Kuvio on esineenomaisempi tuntuu olevan taustan edessä. Alueet toisistaan erottava ääriviiva kuuluu kuvioon. Taustalla ei tunnu olevan selkeää muotoa ja se ulottuu kuvion taakse. Symmetriset osat nähdään helposti kuviona, kuten myös kuperat ja koverat. Myös koko vaikuttaa: pienempi alue hahmottuu yleensä kuvioksi. Havaitsijan odotukset (kohteen merkitys ja tuttuus) vaikuttavat siihen miten nopeasti pystymme tunnistamaan esineen/muodon ja luokittelemaan sen.
MUOTOJEN LUOKITTELU
- (eritt. vanhat) työkalut (liuskekivi/nuoli, kynnellinen tassu/harava) - luonnon omat "pakkaukset" (rapu, hedelmät esim, joissa on piikkejä)
Seuraavassa joitakin symbolisia merkityksiä: -risti;
Siihen voidaan liittää luku neljä tai viisi laskutavasta riippuen. Neljä suunnista ja viides kekskikohta mukaan lukien. Ristin muotoa on käytetty roomalaisessa kaupunkirakentamisessa, jossa se oli ihanne. Ristillä on monia muitakin merkityksiä eri aikojen erilaisissa kulttuureissa. Kristillisenä symbolina se merkitsee ikuista elämää. Ristin erilaisia muotoja on olemassa hyvin monia erilaisia.
Tunneilla nousee usein esiin mm. hakaristi, joka on leimautunut Hitlerin poliittiseksi merkiksi. Symbolina se on kuitenkin erittäin vanha ja se
tunnetaan eripuolilla maailmaa monenlaisina muunnoksina. Varhaisimmat tiedot ovat merkistä noin 2000 eKr Intiasta (Mohenjo-daro -kultuuri
Indus joen seudulta). Intian jainalaisuudessa neljä "käsivartta" merkitsevät olemassaolon neljää tasoa: jumalien, ihmisten , eläinten ja
kuolleiden maailmaa. Sanskriitin sana svatika (hakaristi) tarkoittaa "onnea tuottavaa".
-kolmio: Piirrettäessä kaksi kolmiota yhteen niistä muodostuu tähtikuvio, suljettu kaksikkojärjestelmä heksagrammi jonka perinteinen merkitys on esittää miestä ja naista. Nämä erisuuntaan avautuvat kolmiot tarkoittavat myös tulta ja vettä. Tässä merkityksessä mm. alkemistit ovat käyttäneet heksagrammia. Antiikissa kolmio tarkoittaa Delta-kirjainta ja on kosmisen syntymän vertauskuva. Hindulaisille kolmio esittä Durgaa,elämää antavaa naisjumalaa. Kirkkotaiteessamma kolmioon liitetään kolmiyhteys eli Isä , Poika ja Pyhä Henki.
Kolmion ja heksagrammin (viisi sakarainen Daavidin tähti) yhteydessä nousi esiin myös mystiikka. Kärjellään seisova Daavidintähti voidaan liittää myös magiaan.
Neliön muotoa tavataan myös hyvin varhaisissa kalliomaalauksissa. Neliöllä on samansuuntaisia taipumuksia suhteessa tilaan kuten ristilläkin. Siihen voidaan liittää koordinaatit selkeyttämään sen paikkaa.
Neliöön liitetään ajatus maallisesta maailmasta ja aineellisuudesta: ihmisestä ja maasta (vrt. ympyrä). Esimerkiksi pelilautojen (mm. shakki ja Mylly) voidaan ajatella toistavan ajatusta maailmankaikkeuden rakentumisesta neliön muotoon. Myös arpakuution voi liittää tähän ajatukseen.Arpakuutio on vanha onnen symboli. Kuution vastakkaisten sivujen "silmä luku" on aina täydellisyyden luku seitsemän.
Tässä vain muutamia esimerkkejä geometristen muotojen symbolisista merkityksistä, johdattelemaan ajatuksia niiden moninaisiin sisältöihin ja merkityksiin, joita muodot voivat kantaa ajasta ja paikasta riippuen. Lisäksi on hyvä muistaa vielä henkilökohtainen taso, jonka itsekukin meistä rakentaa ja sitoo muotoihin suhteessa omaan elämäänsä.
VOLYYMI ELI TILAMASSA JA MASSA
Kiinnostavaa onkin miettiä miten paljon veistos tarvitsee tilaa ympärilleen eli miten laajalle sen volyymi yltää?
Käytännön esimerkkejä massasta ja volyymista voisi olla
Välitehtävä.
Minkälaisia massoja ja tyhjiä tiloja löydät arkiympäristöstäsi?
Massalla on
liike-energia, massan liike johonkin suuntaan tai tunnelma esim painavaksi tiedetyn massan kokhoavasta tai kevyestä tunnusta asemaenergia, massan paikan suhteen olevaa energiaa
Muodon, Massan ja volyymin keskinäisiä eroja:
-Volyymiin liittyy tilavuus -Massa on aineen painoenergiaa, joka erilaisissa suhteissaan antaa perusilmeen kokonaisuudelle.
Tilan kuvaaminen kaksiulotteisella pinnalla:
|
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
LIIKE JA SUUNTA |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
Luento | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
RYTMI( Kreikan kielen sana rhytmos tarkoittaa vapaasti virtaavaa) Useimmilla sana rytmi tuo ensimmäisenä mieleen musiikin ja siihen liittyvät asiat. Rytmiä esiintyy monessa muussakin asiassa. Eikä liene ihme, että kuvallinen rytmi on eräs hyvin merkittävä tekijä sommitellullisessa kokonaisuudessa. |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
Luento |
---|
|
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
Luento | ||
---|---|---|
![]() |
IX. TAPAAMISEEN
Ota mukaan piirtimiä esim. lyijykyniä eri kovuuksia sekä tussia tai muita kyniä ja A4 piirustuspaperia. |
VALO, VARJO JA VÄRIValon ja varjon vaihtelu on jokapäiväiseen selviytymiseemme liittyvä asia.
Valööri
Valon erilaisia ilmentymiä
Kohteessa oleva valaistu kohta, jossa kohteen todellinen paikallisväri käy ilmi. HOHDE Vaikutus joka korostaa paikallisväriä "hohtamaan" , eli väri näyttäytyy jopa kirkkaampana kuin oikeasti on. Tämän ymmärtämistä helpottanee toteamus siitä, että valkoinen on sitä valkeampaa mitä tummemmassa ympäristössä se esiintyy. Hohteessa on siis kysymys kontrastista. VARJO Kohteessa oleva alue joka ei ole valaistu. Varjoon voi sisältyä erilaisia varjon olemuksia. Esim. puolivarjo, chiaroscuro tai jopa heijastuva valo. HEIJASTUVA VALO Kohteen varjoisiin osiin heijastuu valoa valaistuista osista. SYVÄVARJO Kohteen tummin alue, jossa ei ole valoa. Tummin varjon kohta. PUOLIVARJO Eräänlaista valoa varjon sisällä. Esiintyy esim. valaistujen vyöhykkeiden välissä CHIAROSCURO Maalaustaiteessa esiintyvä ns. valohämy. Chiaroscurossa valot, varjot ja hämyt sulautuvat yhteen. HEITTOVARJO Kohteen esim. esineen oma varjo joka lankeaa ympäristöön. Esim Pöydällä olevasta maljakosta pöydän pintaan muodostuva varjo.
|
VÄRIVäri on aiheena laaja ja monimutkainen. Jos värikeskustelun lähtökohta on tunteissa tai psykologiassa, on erityisen vaikea päätyä yksimieliseen lopputulokseen, sillä tästä näkökulmasta väri on hyvin subjektiivinen havainto. Toisaalta väri lienee visuaalisista tekijöistä eniten tieteellisesti tutkittu, koska värillä on ominaisuuksia jotka ovat tarkasti mitattavissa. Kysymys värikeskustelussa riippuu paljon keskustelijoiden kontekstista, heidän ammatistaan ja intresseistä värin suhteen. Ongelmalliseksi keskustelun tekee värin olemus joka voi näyttää muulta kuin on. Käsittelemistämme sommittelun tekijöistä väri on suhteellisin (Albers) Väreistä puhuttaessa voidaan tarkastella värivaloja tai väripigmenttejä (materiaalia). Tällöin värit käyttäytyvät tietyssä mielessä eri tavoin tai ovat käytössä erilaisia. Värivaloja sekoittettaessa puhutaan additiivisesta värinsekoittamisesta, kun taas pigmenttejä eli väriaineita sekoitettaessa puhutaan subtraktiivisesta sekoituksesta. ,
Pigmenttiväreissä: Punainen, sininen ja keltainen. (Poikkeus:Näistä ei voida sekoittaa valkoista väriä) Värivaloja sekoitettaessa: Punainen, vihreä ja sininen.
Pigmenttiväreissä: Oranssi, vihreä ja violetti Värivaloja sekoitettaessa: purppuranpunainen, keltainen ja sinivihreä
punainen-vihreä sininen-oranssi keltainen-violetti jne. KYLMÄT JA LÄMPIMÄT VÄRITPuhuttaessa kylmistä ja lämpimistä väreistä tarkoitetaan kylmillä väreillä sini-vihreitä ja lämpimillä väreillä puna-keltaisia sävyjä. Tämä ei ole kuitenkaan täysin tällä selvä. Verrattaessa kylmiä värejä keskenään toiset ovat kylmempiä suhteessa johonkin toiseen. Samoin käy lämpimien värien vertailussa. Mitta-asteikkona tässä on "tuntuma". Vertailua ei tehdä vedoten kelvin (K) asteisiin eli värilämpötilaan, jota käytetään esim. valokuvauksen yhteydessä tai valaistusta miettiessä. ADDITIIVINEN VÄRINSEKOITUSKun sekoitetaan valon päävärit eli punainen, vihreä ja sininen, lopputuloksena on valkoinen valo. Tätä ns. valoa lisäävää sekoitusta kutsutaan additiiviseksi "värin" sekoittamiseksi. Menetelmää käytetään laitteissa joissa värit syntyvät valoista esim. tietokoneen päätteessä tai televisiossa. Puhutaan RGB väreistä. R=Red, G=Green ja B=Blue. SUBTRAKTIIVINEN VÄRINSEKOITUSSubtraktiivinen värinsekoitus taas tapahtuu väripigmenteillä. Eli väriaineilla. Päävärit sininen, punainen ja keltainen tuottavat sopivasti sekoitettuna mustan värin. Taiteilijat ovat alunperin nimenneet mm.värin kolme ulottuvuutta, jotka voivat muuttua toisistaan riippumatta. Tiedemiehet sittemmin ovat hyväksyneet nämä ominaisuudet käyttöönsä parannelluin termein. Näiden avulla voidaan määrittää jokainen väri. Näitä määritteitä näkyy käytettävän esim. kuvankäsittelyohjelmissa.
KYLLÄISYYS TUMMUUS JAVAALEUS Värivivahde on paikallisväri jonka väriseksi sanomme kohdetta. Väri voi siis olla punainen ja jos niin on se ei ehdottomasti ole sininen. Vivahde voi vaihdella kylläisyydeltään ja puhtaudeltaan. Kun maalari sekoittaa tayskylläiseen kadmiumin keltaiseen valkoista syntyy alkuperäisen (kadmiuminkelt.) väristä uusi sävy. Kylläisyys kävi jo ilmi ehkä osin edellisestä. Eli kylläisyys tarkoittaa värin kirkkautta ja värikkyyttä. Tummuus ja vaaleus on riippuvainen värin heijastuskyvystä. Täysin kylläiset eri vivahteet vaihtelevat absoluuttiselta tummuus ja vaaleus asteiltaan. Värin ja silmän yhteistyöstä...
Väri voi muuntaa esineen kokoa. Tummemmat esineet koetaan pienemmiksi kuin vaaleammat. Tummemmat esineet voivat myös vaikuttaa painavammalta vaaleampiin verrattuna.
Suosittelen tutustumaan mm. |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |