Osasto: Elokuvataiteen ja lavastustaiteen osasto
Koulutusohjelma: Elomedia
Tekijä: Hyytiä, Riina
Työn nimi: Ennen kuin kamera käy - ideasta kuvauksiin, tekijät kertovat
Työn laji: Tohtorin väitöskirja
Sivumäärä: 208

Tiivistelmä:

Tutkimukseni Ennen kuin kamera käy - ideasta kuvauksiin, tekijät kertovat keskittyy adaptaatiopohjaisten lapsille suunnattujen elokuvien ennakkosuunnitteluprosesseihin. Tutkimusaineistoni koostuu neljän pitkän lastenelokuvan ennakkosuunnittelusta. Heinähattu ja Vilttitossu, Suvi Kinoksen seitsemän enoa ja Näkymätön Elina ovat saaneet alkusysäyksensä lastenkirjoista, ja Rölli ja metsänhenki perustuu TV-hahmoon ja siitä tehtyyn näytelmäkäsikirjoitukseen. Olen kerännyt tutkimusaineistoni haastattelemalla tuottajia, ohjaajia ja käsikirjoittajia ennakkosuunnittelun eri vaiheissa. Tutkimustehtäväni on kuvata näiden kolmen keskeisen elokuvan ammattilaisen eli triangelin työtä ja tuntoja elokuvan ennakkosuunnittelussa ja tätäen käsitteellistää adaptaatioprosessi usean osapuolen yhteisenä toimintana.

Olen nostanut tekstin, keskeneräisen käsikirjoituksen, tämän yhteisen työn keskiöön, sillä se on ennakkosuunnittelun välttämätön työväline. Tutkimustani määrittävät tekijät asettautuvat kolmikantamalliin, jonka yhdessä kärjessä on käsikirjoitusversio, toisessa tekstiä kehittävä yhteisö ja kolmannessa elokuvan tekijä, yksilö. Ennen kaikkea haluan kysyä, millaisena prosessina elokuvan ennakkosuunnittelu näyttäyutyy triangeliammattien yhteistyön näkökulmasta ja miten tässä elokuvan arkipäiväksi kutsumassani vaiheessa käsikirjoituksen eri versiot muokkaavat kolmikon yhteistyötä. Tavoitteeni on tulkita triangelin yhteistyön avulla sitä, miksi lapsille suunnattujen elokuvien ennakkosuunnittelu on niin innostavaa, vaikeaa, haasteellista ja hankalaa.

Tutkimukseni teoreettinen kehys rakentuu filosofi Bruno Latourin ja hänen ajatuksiaan edeeen kehitelleen sosiologi Kathryn Hendersonin näkemysten pohjalle. Latour käsittelee tekstin merkitystä tiedon tuottamisessa. Henderson laajentaa Latourin näkemyksiä nostamalla tekstin, keskeneräisen luonnoksen, työryhmän toimintaa organisoivaksi tekijäksi. Latourin ja Hendersonin näkemyksillä on löyhä yhteys semiotiikkaan ja etnometodologiaan, joiden puitteissa teksti nähdään keskeisesti yhteisön jaettuna työkaluna. Tehdäkseen eroa semiotiikkaan Latour ja Henderson korostavat, ettei vuorovaikutusta ja tekstiä voi irrottaa ryhmästä ja sen tavasta työskennellä. Tutkimukseni mukaan tämä pitää paikkansa myös elokuvan ennakkosuunnittelussa.

Tutkimuksen tavoitteena on paljastaa elokuvan tekemisen arkipäivän lainalaisuuksia, joiden mukaisesti tekijät työskentelevät. Ajatus adaptaatiosta suhteellisen suoraviivaisena prosessina muodosta toiseen osoittautuu liian yksipuoliseksi tavaksi tarkastella elokuvan ennakkosuunnittelua. Samoin taiteen tekemisen mystifiointi näyttää yksipuoliselta tavalta selittää alkavan elokuvan ympärillä tapahtuvaa toimintaa. Kärjistetysti Ennen kuin kamera käy kertoo siitä, miten joukko ihmisiä kokoontuu tekstin ympärille ja alkaa muokata siitä elokuvaa. Se kertoo myös siitä, miten teksti yllättää ja taistelee kovan kolmikon tahto vastaan.

Aineisto: Tuottajien, ohjaajien ja käsikirjoittajien haastattelut
Asiasanat: ennakkosuunnittelu, adaptaatio,käsikirjoitus, triangeli
Säilytyspaikka:
Salassapitoaika päättyy: