Pvm: 1999

Osasto: Taidekasvatuksen osasto

Koulutusohjelma: Kuvaamataidon opetus

Tekijä: Kangas Loviisa

Työn nimi: Valokuvan tie Kiinassa

 

Lopputyössäni selvitän , minkälainen on ollut valokuvan elämänkaari sen varttuessa kiinana kulttuurin vaikutuksessa, mitä erityispiirteitä se on saanut ja millaisista syistä.

Työn lähtökohtana on kiinnostukseni valokuvaan ja oman työskentelyni tutkimiseen sen parissa. Toiseksi 1Ciinan -taide ja filosofia ovat kiehtoneet minua pitkään. 1996 sain mahdollisuuden opiskella Pekingin Taideakatemiassa. Tuolloin näin mahdollisuuden ottaa selvää, olisiko kiinalaisella valokuvalla jotain erityistä sanottavaa minulle, kun siinä yhdistyi kaksi minulle tärkeää teemaa.

Tietojen hankinnan vaikeus yllätti minut. Kieliopintojen, kulttuuriin tutustumisen ja yhteyshenkilöiden löytymisen jälkeen pääsin lopulta asiaan käsiksi.

Valokuvaus on saapunut Kiinaan jo varhain, 1840, eurooppalaisten siirtomaapolitiikan johdosta. Kuitenkin vasta 1900-luvun alussa voidaan sanoa syntyneen kiinalaista valokuvausta. 1920-luvulla kiinalainen valo- kuvaus kehittyi vapautuneesti moniin suuntiin. 40-luvulla sota veti sen mukaan omaan todellisuuteensa ja 50-luvulta lähtien kommunistinen propaganda oli sen päällimmäinen tehtävä. 70-luvun lopulta valokuva Kiinassa on jakautunut moninaisiksi haaroiksi, selkeimmin kuitenkin kahteen: viralliseen ja epävirallisen valokuvaan. Erityisesti minua kiinnostaa epävirallisten, ilmaisun vapautta koettelevien ja uutta luovien valokuvaajien työ.

Kiinalaisen valokuvauksen erityispiirteitä on syntynyt historiallisista ja poliittisista syistä sekä kiinalaisen estetiikan vaikutuksesta. Historia on lähinnä vaikuttanut valokuvan mahdollisuuteen kehittyä Kiinassa. Politiikan vaikutus näkyy -ilmeisimmin kommunistisen kuvamallin ja ideologian siirtymisenä valokuviin. Kiinalaisen estetiikan odotin olevan selvemmin näkyvissä kuvissa; sen vaikutus on kuitenkin paljolti tulkinnan ja symboliikan alueella. Tässä työssä olen kuitenkin ottanut esille juuri niitä esimerkkejä, joissa erityispiirteitä on nähtävissä. Uusi, epävirallinen valokuvaus tulkitsee uudelleen töissään sekä esteettisiä että poliittisia sääntöjä ja tapoja.

Oman työskentelyni tutkiminen suhteessa kiimaiseen taiteeseen on vielä kesken. Lopputyöni antamien vastausten pohjalta minun on mahdollista jatkaa.

Ohjaajanani oli Tarja Trygg ja asiantuntevaa apua kiinalaiseen nykytaiteeseen liittyen sain Taru Salmenkarilta.

 

Asiasanat: valokuvaus , Kiina