Pvm : 1997

Osasto: Taidekasvatuksen osasto

Koulutusohjelma: Kuvaamataidon opetus

Tekijä: Ilonen Leena Marjatta

Työn nimi: Kuvaamataidon oppilaskeskeiset työtavat ja toimintamuodot peruskoulun vuosikymmenillä. Opettajakokemuksiani yläasteen opetussuunnitelmien muutoksissa

Käytännön pedagogiikkaan liittyvän laadullisen tutkimukseni lähtökohtana on Helsingin kouluviraston Vantaan täydennyskoulutuslaitokselta 1987 tilaama tutkimus- ja kehittämishanke. Se perustui vuoden 1985 valtuustoaloitteeseen, jossa väitettiin peruskoulussa käytettävän liian opettajajohtoisia työtapoja. Mielestäni väite ei pitänyt kuvaamataidon kohdalla paikkaansa.

Pääongelmakseni muodostui opetussuunnitelmien perusteiden kehittämisen ja erilaisten tuntijakojen vaikutus kuvaamataidon oppilaskeskeisiin työtapoihin ja toiminta- muotoihin. Entä mikä vaikutus työtapoihin on ollut oppimiskäsityksillä ja miten oma koulutukseni 1960-luvulla on uudistuksissa riittänyt? Milloin toiminta on ratkaisevasti parantunut ja milloin olen kokenut esteitä? Pystynkö opettajana uudistamaan toimintaani voidakseni ottaa oppilaan ja hänen kuvailmaisunsa entistä paremmin huomioon.

Suunnannäyttäjinäni ovat opetussuunnitelmauudistukset tuntijakomuutoksineen: 1. Peruskoulu -uudistus 1970-luvulla lähtökohtana POPS 1 ja POPS 11. 2. POP 1985, jolloin kuvaamataito tulee myös valinnaisaineeksi. 3. POP 1994, jolloin kuntakohtaisten opetussuunnitelmien tilalle tulevat koulukohtaiset opetussuunnitelmat.

Pyrin selventämään käsitettä työtapa olemassaolevien luokitusten avulla. Opetus- suunnitelmia käsitellessäni käyn läpi kolmen uudistuksen tavoitteet, oppisisällöt ja työtavat sekä tuntijaot. Uudistuksia tarkastelen myös omien opettajakokemusteni avulla, muistelemalla opiskeluaikojani 1960-luvulla, opettajavuosiani oppikoulussa 1969-1977, sekä viimein peruskoulun opettajana 1977-1997. Opettajakokemukseni keskittyvät pääosin Meilahden yläasteelle, jossa vuonna 1988 käynnistyi kuvaamataidon painotettu erityistehtävä. Tämä kuvataideluokkatoiminta muodostaa rungon koulun omaleimaisuudelle ja on tehnyt tarpeelliseksi pohdinnat työskentelyn ja työtapojen monipuolistamisesta sekä on myös antanut konkreettisesti aikaa kehittämistyölle.

Erityisesti valinnaisuus ja erityistehtävä käynnistävät työpajatoiminnan ja yhteistyön eri tahojen kanssa. Koulun oman opetussuunnitelman myötä eheyttäminen, joustavuus, yhteistoiminta ja vuorovaikutus ovat lisääntyneet.

Tutkimuksen tuloksena ei muodostu mestariluetteloa oppilaskeskeisistä työtavoista. Pikemminkin voisi puhua suunnistamisesta kohden oppilaskeskeistä oppimista, jolloin oppilaat ja opettaja työskentelevät yhdessä, "curriculum" -tyyppisissä oppimiskokemuksissa. Opetussuunnitelmien muutokset ja niiden suhde opettajakokemuksiin rehellisesti pohtien avaavat mielestäni parhaiten mahdollisuuksia uudistaa omaa toimintaansa ja luovat näin jatkossa entistä paremmat valmiudet oman työn avoimelle tutkimiselle.

 

Aineisto: Kirjallinen tutkielma ( sis. 11 piirrosta) sekä kokemukset kuvina ( sis. 63 kuvaa)

Asiasanat: oppilaskeskeiset työtavat ja toimintamuodot, kuvaamataito, peruskoulu