Osasto: Taidekasvatuksen osasto
Koulutusohjelma: Kuvataideopetus
Tekijä: Raevaara Martti
Työn nimi: PEDAGOGINEN KRITIIKKI - kuvataidekurssien ryhmäkritiikki Taideteollisessa korkeakoulussa
Työn laji: Lisensiaattityö

Kuvataiteen ja taideteollisen alan koulutuksessa opetus perustuu keskeisesti kuvallisiin harjoitustehtäviin. Harjoitustyöt ilmentävät opiskelijan oppimista. Useimmiten töiden arviointi tapahtuu ryhmäkritiikeissä. Tutkimukseni perustuu Taideteollisen korkeakoulun taideosaston kuvataidekurssien kritiikkitilanteisiin. Empiirinen aineiston kokosin observoimalla ja videoimalla kritiikkejä vuosina 1995-96. Kritiikin jälkeen opiskelijat vastasivat kirjalliseen kyselyyn samalla kun haastattelin opettajaa. Aineisto muodostuu 19 ryhmäkritiikistä, joiden yhteiskesto on noin 50 tuntia. Kritiikkeihin osallistui 210 opiskelijaa ja niistä vastasi 14 opettajaa, jotka toimivat myös kuvataiteilijoina. Tutkimuksessani pyrin omien havaintojeni, kokemusteni ja laadullisten tutkimusmenetelmien avulla kuvaamaan ja selittämään kritiikkitilanteen keskeisiä elementtejä ja merkitysyhteyksiä niiden omassa ympäristössä. Laadullisten tutkimusmenetelmien soveltamisessa korostuu asiantuntijuuteni tutkimusalueella. Tutkimukseni ei perustu yhtenäiseen teoriataustaan ja tutkimusongelmat ovat muodostuneet käytännön kokemuksen ja tutkimuksen myötä. Perustason ja ylempien kurssien kritiikit erosivat toisistaan. Alussa kuvallisen ilmaisun perusteita opiskeltiin järjestelmällisesti opettajan määrittelemien rajat-tujen tehtävien avulla. Tehtävä toimi ohjauksen ja arvioinnin lähtökohtana. Perustason jälkeen päämääränä oli opiskelijan oman ilmaisun löytäminen ja kehittäminen ja yleisemmin opiskelijan tukeminen yksilöllisen taiteilija- ja ammatti-identiteetin luomisessa. Opettajat antoivat avoimia tehtäviä, joissa korostui toisaalta opiskelijan tietoisuus omista päämääristä ja niiden vakuuttava ilmaiseminen ja toisaalta opettajien erilaiset näkökulmat ohjaukseen, toivottuun intention ilmaukseen ja arviointiperusteisiin. Osa opettajista painotti enemmän opiskelijoiden harjoitustöiden liittämistä taiteen kontekstiin ja osa työtä suhteessa opiskelijan omaan kehityskaareen. Kritiikit perustuivat lähes samanlaiseen menetel-mään. Töitä tarkasteltiin tekijäkohtaisesti. Opettajan rooli oli keskeinen kritiikin etenemisessä ja puheessa. Useimmat peruskurssien kritiikit olivat lähes pelkästään opettajan esitystä. Ylemmillä tasoilla ne olivat enemmän opettajan ja opiskelijoiden keskustelua, jonka vetäjänä oli opettaja. Opettajien ja opiskelijoiden mielestä ryhmäkritiikit olivat oleellinen osa opetusta. Ne toimivat oppimisen ja opetuksen kokoavana elementtinä ja olivat usein kurssin tärkeimpiä opetustilanteita. Opiskelijoiden mukaan kritiikit tukivat yleensä hyvin oppimista. Ryhmäkritiikit sisälsivät osin ristiriitaisia elementtejä. Persoonallisen ilmaisun toivottiin tulevan esille lähes kaikessa tekemisessä. Opiskelijalta vaadittiin myös jatkuvaa oman työskentelyn ja päämäärien tiedostamista ja ilmaisemista. Samanaikaisesti korostettiin prosessia ja opiskelijaa kannustettiin luovaan kokeellisuuteen ja rajojen rikkomiseen epäonnistumisenkin uhalla. Opiskelijat myös tiesivät tulevansa arvioiduksi saman opettajan toimesta, joka ohjasi heidän työskentelyään.

Aineisto:
Asiasanat: kuvataideopetus, kritiikki, harjoitustyö, arviointi
Säilytyspaikka: Taideteollisen korkeakoulun kirjasto
Sivumäärä: 250
Salassapitoaika päättyy: