PVM: 15.11.1996
OSASTO: TEKSTIILI- JA VAATETUSSUUNNITTELUN OSASTO
KOULUTUSOHJELMA: TEKSTIILITAITEEN KOULUTUSOHJELMA
TEKIJÄ: HAIKONEN LEEA
TYÖN NIMI: SUOJA KORISTE MUISTI VIESTI
TYÖN LAJI: LOPPUTYÖ

Lopputyöni aiheena on huivi. Työ koostuu värjäämistäni silkkikankaista suunnittelemastani ja käsin valmistamastani huivikokoelmasta, esityskuvista, diasarjasta ja tekstiosuudesta. Kokoelma ja esityskuvat ovat esillä MUU-Galleriassa 7.-29.12.1996. Tekstiosuudessa käsittelen aluksi työn taustaa, aiheen valintaa ja omaa suhdettani tekstiilin tekemiseen. Sen jälkeen kerron huivista tekstiilinä ja oman kokoelmani lähtökohdat, lopuksi käyn läpi työn kulun käytännössä. Kuvia huiveista on liitteenä tekstin jälkeen, sekä erillisenä diasarjana.

Huivisuunnittelussa on tähän asti hyödynnetty lähinnä perushuivin mahdollisuuksia, tuloksena yleensä pintakuviointia erilaisille neliön tai suorakaiteen muotoisille pohjakankaille. Lopputyöni tavoitteena oli luoda ilmeeltään, muodoltaan, pintarakenteeltaan ja ehkä käyttötarkoitukseltaankin uudenlainen huivi. Samalla halusin osoittaa, että taidetekstiilin ei välttämättä tarvitse olla kuva, vaan se voi olla myös käyttöesine, tässä tapauksessa asuste, jonka kuka tahansa voi pukea päälleen ja kantaa mukanaan.

Alussa oli metreittäin valkoisia silkkikankaita, jotka värjäsin etupäässä maalaamalla Remazol-reaktiiviväreillä. Huivien valmistusvaihe eteni intuition ohjailemana. Lähtökohtana olivat materiaalit ja mielikuva tietystä muodosta, ilmeestä tai pintarakenteesta, jota lähdin toteuttamaan ompeluteknisesti parhaaksi katsomallani tavalla. Mallit perustuvat värisommitelmiin, joita rakensin usein kontrastien kautta pyrkien tietynlaiseen harmoniaan - symmetriaan tai hallittuun epäsymmetriaan. Kokoelma henkii Lontoossa viettämäni puolivuotisen vaihto-oppilasajan vaikutteita.

Lopputuloksena syntyi eri muotoisia kerroksellisia huiveja, joista jokaiseen olen ompelemalla yhdistänyt erilaisia silkkikankaita. Töissä on käsinvalmistamisen suomien mahdollisuuksien myötä paljon pieniä yksityiskohtia, kuten röyhelöitä, rypytyksiä, laskoksia, tikkauksia ja toppauksia. Lopputyöni myötä markkinoille tulee uudenlainen huivi miehelle ja naiselle - huivi, joka antaa omaperäisen ilmeen arjen pukeutumiseen, tai viimeistelee junapuvun veistoksellisen, pehmeän ja miellyttävän tuntuisen korun tavoin.

AINEISTO: Silkkihuivikokoelma (näyttely Galleria MUU:ssa 7.-29.12.1996), esityskuvat, diasarja, kirjallinen osuus
ASIASANAT: Huivi, silkin värjäys ja ompelu
SÄILYTYSPAIKKA: TaiK / kirjasto