Pvm:08.09.1997

Osasto: Sho

Koulutusohjelma: Sisustusarkkitehtuuri ja huonekalusuunnittelu

Tekijä: Svartström Rofl

Työn nimi: Mikä on tekijä ?

 

Lopputyönäyttelyni koostui kolmen huoneen sarjasta. Ensimmäisessä huoneessa säilytin töitteni pakkauslaatikoita. Laatikot oli koottu pinoon, ja niiden ympärille olin solminut köyden. Toinen huone oli tyhjä, lukuun ottamatta seinällä olevaa peiliä ja sen eteen suunnattua kohdevaloa. Peili oli asetettu niin, että katsoessaan peiliin näyttelyssä kävijä näki, paitsi itsensä, myös näyttelyn kolmannen huoneen. Kolmas tila erottui muusta näyttely- tilasta lasiseinällä, jonka takana lasiset taideteokset olivat.

Lasiseinä representoi näyttelyn alkua. Tällä halusin kokeilla missä taidenäyttelyn raja kulkee. Oliko jo ensimmäinen huone osa näyttelyä, vai alkoiko se vasta toisessa huoneessa, ja jos tämä oli asian laita niin mikä oli toisen huoneen teos; näyttelyssä kävijä, vaiko peilistä näkyvä heijastus?

Kolmannen huoneen työt koostuivat ryhmästä lasipulloja, jotka muotonsa vuoksi pysyivät pystyssä vain, jos niissä oli vettä. Muodon ja sisällön yhteistyö oli välttämätöntä esineiden olemassaololle. Toisen kokonaisuuden muodosti lasinen sänky, jonka alla oli lasipalloja. Sängyn päällä oli tekovaiheessa särkyneitä ja epämuodostuneita palloja.

Näyttelyn teemana oli tekijän roolin pohdiskelu taideteosten synnyssä. Kolmen huoneen jaottelulla halusin herättää kävijän pohtimaan gallerian merkitystä sille mitä koemme taiteena, ja itse töillä halusin pohdiskella muodon ja sisällön korrelaatiota.

Kirjallisessa osassa käy ilmi että eräiden semioottisten teorioiden mukaan ilmaisun ja sisällön muodostaman kokonaisuuden merkitys syntyy metakielen eli myytin tasolla. Myytti on käytännön tapainen tottumus, joka on läsnä kulttuurissamme. Se ei perustu mihinkään absoluuttiseen totuuteen, mutta on kuitenkin hyvin voimakkaasti juurtunut toimintatapoihimme.

Lopputyöni faktisista tuloksista on vaikea sanoa mitään absoluuttista. Näyttelyssä käyneitä en sen kummemmin haastatellut, mutta itselleni tällainen tilakokemus oli antoisa. Näyttely aikaa mielestäni jo kauan ennen taidegallerian ovia. Sen elinmahdollisuudet syntyvät taideinstituutioissa, vallitsevassa makutottumuksissa ja ehkä jopa kävijän aamiaispöydässä. Näinä modernismin käytäntöjä kyseenalaistavina aikoina ei enää voi olla absoluuttisen varma mistään, ei etenkään siitä mikä on tekijä.

 

Aineisto: kirjallinen osa

Asiasanat: tekijä , kokija , merkitys , myytti