Pvm: 17.12.1997

Osasto: Sho

Koulutusohjelma: Sisustusarkkitehtuuri ja huonekalusuunnittelu

Tekijä: Punkari Pirkko

Työn nimi: Rakennussuojelu ja rakennusten uusi käyttö, Helsingin Hietalahden telakka

Lopputyön kirjallinen osa on tutkielma rakennussuojelusta ja rakennusten käyttö- tarkoituksen muuttamisesta sekä Hietalahden telakan ja sen ympäristön historiasta ja kehityksestä. Menetelmänä on kirjallisuus- ja arkistotutkimus. Olen selvittänyt rakennussuojelun käsitteitä, historiaa, arvoja ja arvostuksia, lain- säädäntöä sekä käytännön restaurointityötä. Teollisuusalueiden ja rakennusten uutta käyttöä esitellään esimerkkikohteilla. Hietalahden telakan ympäristön kehitystä käsitellään yleisesti osana Helsingin historiaa ja telakan vaiheissa keskitytään rakennushistoriaan ja siihen vaikuttaneeseen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Suunnitelmaan sisältyvien rakennusten vaiheita kartoitetaan alkuperäis- ja muutospiirustusten sekä valokuvien avulla.

Produktio-osassa käsitellään Hietalahden telakan vanhimpien säilyneiden rakennusten muuttamista asuinkäyttöön ja sitä täydentävän toimintoihin. Produktio-osa, johon sisältyvät suunnitelmat ja niitä selventävä tekstiosa on sijoitettu työn loppuun. Suunnitelma on tehty kolmiulotteisena cad-suunnitteluna ja tulostettu pohjapiirustus-, leikkaus- ja perspektiivikuvina.

Käsittelen vanhoja teollisuusrakennuksia aluetasolla korttelina, mutta suunnittelun painopiste on konepajarakennuksessa. Aluetasolla asuinkäyttö aiheuttaa tuntuvia muutoksia nykytilanteeseen. Kohderakennuksiin kiinnirakennettuja teollisuushalleja joudutaan purkamaan ikkunoiden palauttamiseksi ja valon saamiseksi säilytettäviin rakennuksiin. Muut muutokset ovat lähinnä lisärakentamista. Konepajaan, joka on parhaiten säilynyt alkuperäisessä asussaan sijoitetaan toimintoja, jotka muuttavat mahdollisimman vähän olemassaolevia tiloja ja rakenteita.

Alueen säilytettävät rakennukset (Theodor Höijerin 1890-luvulla suunnittelemat saha- ja höyläämörakennus sekä puusepänpaja, joka muutettiin ja korotettiin 1930-luvulla sekä Sune Maconin 1910-luvulla suunnittelemat messinkivalimo ja konepaja) muodostavat uudisrakennuksen (muuri, yhdyskäytävä ja liikerakennus) kanssa asuin- ja palvelukorttelin, jonka palvelut sijaitsevat konepajassa ja liikerakennuksessa. Muut talot ovat asuinkäytössä. Tavoitteena on teollisuusalueen ilmeen, lievän rappion ja patinan säilyttäminen sekä uusien rakenteiden suunnittelu uuden näköiseksi.

Konepajan suunnittelun lähtökohta on säilyttää korkea keskushalli avoimena ja sen rakenteet näkyvissä. Konepajaan on suunniteltu virkistyskylpylä-tyyppinen uimahalli, jonka puku- ja pesutilat sijaitsevat pohjakerroksessa ja altaat on rakennettu keskushalliin avautuvalle allaskorokkeelle. Uimahallin tilaussaunat korvaavat asuntokohtaiset saunat. Konepajaan on myös sijoitettu uimahallin käyttäjiä sekä alueen ja ympäristön asukkaita palvelevia ravintola- ja kahviotiloja, kuntosali sekä liiketiloja kampaamolle, solariumille, hieronta- ja fysikaaliselle hoitolalle ym. Konepajan parvikerroksiin rakennetaan asuntoja. Ne ovat kaksikerroksisia parvi- ratkaisuun perustuvia, melko pieniä ja soveltuvat keskusta-asumista arvostaville sekä huoneisto- tai toimistohotellikäyttöön.

Aineisto: A3-kokoinen kampaselällä sidottu kirja sekä 16 diaa

Asiasanat: Rakennussuojelu, rakennusten uusi käyttö, Helsingin Hietalahden telakka, telakkarakennukset, teollisuusrakennukset