1996
OSASTO: Taidekasvatuksen osasto
LAITOS: Kuvaamataidon opetuksen koulutusohjelma
TEKIJÄ: Korpi, Minna Katariina
TYÖN NIMI: Veistosretkellä Helsingissä - lasten taidekirja
TYÖN LAJI: Lopputyö

Lopputyö koostuu kahdesta osasta; Veistosretkellä Helsingissä - lasten taidekirjasta sekä raporttiosasta. Taidekirjaa ei ole suunnattu millekään ikäryhmälle erityisesti, käytännön kokeilut osoittivat sen sopivan lapsille sekä aikuisille. Kirja rakentuu osista, joissa kerrotaan veistokseen liittyvästä käsitteistöstä, kuvanveistäjästä, Helsingin kaupungista, 27:stä Helsingin julkisesta veistoksesta ja niiden tekijöistä sekä kuuden kuvanveistäjän elämäkerrasta. Kirjan alussa on kysymyksiä, joita lukija voi pohtia mennessään katsomaan veistoksia. Käsitteistä määritellään veistos, muoto, tila, volyymi, pinta, valo ja varjo. Heittovarjoista on aukeama, jossa on paperiveistos, jonka avulla voi heittovarjoja aukeamalle heijastaa ja vaikka värittääkin. Paperiveistos on tehty Martti Aihan Rumba-veistosta mukaellen. Kuvanveistäjä -luvun yhteydessä kerrotaan ateljeesta, eri materiaaleista, tekniikoista ja aiheista, joita kuvanveistäjä voi töissään käsitellä. Veistokset on jaoteltu eri teemojen alle: Kalevala-aiheet, Presidentit, Kirjailijoita, säveltäjä ja muita ihmisiä, Eläimiä sekä Satuja ja tarinoita. Elämäkertoihin otettavat taiteilijat on valittu heidän erilaisten aiheidensa perusteella, jotta lukija saisi mahdollisimman monipuolisen kuvan julkisten veistosten aihemaailmasta. Kirjan loppupuolella on sanasto, jossa selvitellään kuvanveistoon liittyviä käsitteitä. Kirjan lopussa on kolme karttaa, joissa kirjassa esitellyt veistokset on piirrettynä. Kirjan tavoitteena on olla oven aukaisu veistotaiteen maailmaan lapsille aikuisen tukemana. Raporttiosassa kerrotaan kirjan muotoutumisesta sekä tiedonhankinnasta, jolla sisältoä pyrittiin määrittämään. Tietoa veistoksista ja kuvanveistäjistä on hankittu haastatteluilla, elämäkerta -kirjallisuutta lukemalla sekä etsimällä taiteilijoista tehtyjä haastatteluja Valtion taidemuseon leikearkistosta. Kirjan kuvat ovat suurimmaksi osaksi tekijän valokuvaamia, mutta lisäksi on hankittu kuvia eri kuva-arkistoista. Kirja on vuorovaikutuksen tulos. Sen tekovaiheessa on ollut keskusteluin, pohdinnoin ja omin veistoskokeiluin mukana Vantaan kuvataidekoulun kolme 7-8 -vuotiaiden lasten ryhmää. Raportissa kerrotaan heidän mietteistään ja pohdiskeluistaan veistoksia katsellessaan, suorin lainauksin Kolme kuvataidekoulun oppilaan veistosretki Helsingissä on kerrottuna sanoin ja kuvin. Raportissa pohditaan myös taidekasvatuksellisia tavoitteita, jotka vaikuttivat kirjan sisältöön sekä sitä, mitä taideteosten tarkastelu on tuntitilanteissa merkinnyt. Siinä viitataan Marjatta Saarnivaaran väitöskirjaan (1993) Lapsi taiteen tulkitsijana seka Päivi Granön (1993) lopputyöhön (Taideteollisen korkeakoulun kuvaamataidon opetuksen koulutusohjelma) Esikoululainen kuvataiteen vastaanottajana. Tekstissä on useita lainauksia Hans-Ludwig Freesen (1992) ajatuksia kirjasta Lapset ovat filosofeja, koska ne tukevat tekijän ajatuksia lapsista ja heidän ajattelustaan. Raportissa on mukana kuvia oppilaitten kirjassa esiteltyjen aiheiden pohjalta tekemistä veistoksistaVeistosjakson aikana, jolloin veistoksia tarkasteltiin kuvien avulla sekä tekemällä omia kolmiulotteisia töitä oppilaitten sanalliset sekä taidolliset kyvyt kehittyivät. Erityisesti ihmisen kuvaamisessa oppilaat menivät harppauksen eteenpäin.

AINEISTO: Veistosretkella Helsingissä - lasten taidekirja, kirjallinen raportti sekä kirjallinen tekstiosa lähteineen.
ASIASANAT: lasten taidekirja, Helsingin julkinen veistos, kuvanveistäjä, taiteentarkastelu