HEIKKILÄ, Sauli

MITÄ NÄKYY -videoelokuva suomalaisesta nykytaiteesta

Lopputyö 15. 3. 1993

Mitä näkyy on lapsille suunnattu video suomalaisesta nykytaiteesta. Video valmistui 1987 Lastensuojelun keskusliiton 50-vuotisjuhlanäyttelyyn ja sen ensisijainen tarkoitus on toimia nykytaiteen opetusmateriaalina kouluissa ja päiväkodeissa. Videossa esitellään 7 näyttelyssä mukana ollutta teosta. Taiteilijat ovat Martti Aiha, Juhana Blomstedt, Crisse Candolin, Sakari Marila, Pekka Nevalainen, Lars-Gunnar Nordström ja Pekka Ryynänen. Videoelokuva lähestyy taideteoksia assosiaatioiden kautta; mitä teoksista tulee mieleen, mitä niissä voisi nähdä ja miten niitä voisi katsella. Videossa sivutaan myös näkemiseen, hahmottamiseen, mielikuviin ja mielikuvitukseen liittyviä ilmiöitä. Katsojaa kuljetetaan taideteosten maailmassa kuusivuotiaan Hanni Mäkiön mukana. Videon kuvaajana toimi Eero Könönen.

Videoon liittyvässä kirjallisessa osuudessa selitetään videon taustaa, käsikirjoituksen muotou- tumista, perustellaan käsikirjoituksen ratkaisut ja esitellään seuranta videon tarkoituksen toteutumisesta kuoluopetuksessa.

Video testattiin 11:llä opettajalla ja sen näki 296 10-18 -vuotiasta oppilasta. Lisäksi se näytettiin kahdelle päiväkotiryhmälle ja kahdelle alle kouluikäisten kuvataidekouluryhmälle. Kouluista annettiin palaute tarkoitusta varten suunnitelluilla lomakkeilla. Opettajat täyttivät lomakkeet katselutilanteesta ja omista mielipiteistään ja oppilaat täyttivät videon näkemisen jälkeen lomakkeen palautteena videosta ja viikkoa myöhemmin lomakkeen "käsityksiä taiteesta". Jälkimmäisen lomakkeen täytti myös 219 oppilasta, joille ei näytetty videota.

Opettajien palautteessa pidettiin videoelokuvaa toimivana opetuksessa, kun puitteet ovat kunnossa. Video edellyttää kuitenkin aktiivisuutta myös opettajalta. Mitä näkyy -videoon suhtauduttiin pääasiassa positiivisesti ja sitä pidettiin tervetulleena. Jotkut opettajista moittivat videon kerrontaa hitaaksi. Oppilaat pitivät videon mittaa sopivana, mutta pitivät sitä hieman pitkäveteisenä. Joka kolmas yläasteen oppilas piti videota hauskana tai mielenkiintoisena. Vastausten perusteella video sopii melko hyvin opetuselokuvaksi kaiken ikäisille lapsille, parhaiten yläasteelle, joskin erot olivat melko vähäiset. Käsityksiin taiteesta elokuva ei tulosten perusteella vaikuttanut.

AINEISTO: VHS-video pituus 16 min., kirjallinen raportti 49 s. sekä liitteet
ASIASANAT: elokuvat, kuvaamataito, nykytaide, opetus, taidekasvatus, video
SÄILYTYSPAIKKA: TaiK:n kirjasto