Osasto: Graafisen suunnittelun osasto
Koulutusohjelma: MA
Tekijä: Berry Timo Andrew
Työn nimi: Se ei ollut paperia. Pohdintoja painotyön ja digitaalisen median suunnittelun eroista painotöihin perehtyneen suunnittelijan näkökulmasta.
Työn laji: Lopputyö

Lopputyö käsittelee painotöiden ja digitaalisen median suunnittelun eroja.

Työn kirjallinen osa nojaa Suomen ruokasienet CD-Factan ja Suomen kalat ja kalastus CD-Factan suunnitteluun. Ne ovat Werner Söderström Oy:n kustantaman CD-Facta -tietoteossarjan osia.

Lopputyö on kirjoitettu painotöiden parista digitaaliseen mediaan siirtyneen graafisen suunnittelijan näkökulmasta. Se käsittelee CD-Factojen suunnittelussa esille tulleita digitaalisen median ja painotöiden suunnittelu- ja tuotantoprosessien, informaation hahmottamisen keinojen, typografian, värin, sommittelun, tyhjän tilan, graafikon roolin, aistisuuden ja rytmin eroja; käyttöliittymän, interaktion, kokemuksellisuuden, käytettävyyden ja käyttäjätestauksen käsitteitä sekä teknologian tuomien uusien mahdollisuuksien merkitystä.

Edellisten lisäksi lopputyö pyrkii hahmottamaan painotöiden ja digitaalisen median annettuja tekijöitä ja niiden eroja fyysisen, aistisen ja ideoiden maailman käsitteiden kautta.

Lopputyö esittää, että painotyön perusta on aistisessa, fyysisessä maailmassa. Painotöiden raja-aidat ja gridi (ne määreet, jotka suunnittelija työhön luo) rakentuvat aistisen maailman lainalaisuuksien varaan. Aistinen, fyysinen maailma on erottamaton osa painotyötä.

Digitaalisen median perusta sen sijaan on ideoiden maailmassa, ei fyysisessä tai aistisessa. Vaikka se tarjotaan käyttäjien koettavaksi fyysisen, aistisen maailman käyttöliittymäkappaleen kautta, sen raja-aidat määrittyvät ihmisen ajattelussa.

Maailmat ovat erilaiset, ja sen vuoksi se mitä niiden puitteissa voidaan ja mitä pitää suunnitella on erilaista. Siinä missä painotyön suunnittelija voi vain muokata osaa fyysistä, aistista maailmaamme, digitaalisen median suunnittelija joutuu luomaan kokonaisen aistisen mahdollisen maailman tulkinnan ja sen toiminnallisen kuvan, joka käyttäjän on otettava todesta ja jonka puitteissa käyttäjän on toimittava. Digitaalisessa mediassa suunnittelijan täytyy suunnitella myös se osa maailmaa, jonka painotöiden suunnittelija saa annettuna. Digitaalisessa mediassa painotöiden gridin käsite ei riitä.

Aistisen maailman ja ideoiden maailman eroa tai sen merkitystä on vaikea ymmärtää. Maailmasta toiseen (esimerkiksi painotöistä digitaaliseen mediaan) siirtyvä ihminen pyrkii soveltamaan uuteen maailmaan vanhan maailman annettuja tekijöitä. Näin tapahtuu erityisesti silloin, kun uusi maailma näyttää muistuttavan vanhaa. Kun vanhan maailman toimintamallit eivät kanna, se hämmentää. Ainoa tapa ymmärtää toista maailmaa on analysoida, mitkä oman - ei uuden - maailman tekijät hämmennyksen aiheuttivat. Täten toiseen maailmaan siirtyminen auttaa ymmärtämään myös omaa maailmaa ja niitä sen annettuja tekijöitä, joita ei normaalisti tule havainneeksi.

Fyysisen, aistisen ja ideoiden maailman sekä kulttuuristen tekijöiden (annettuina pidettyjen) muuttujien ymmärtäminen auttaa suunnittelijaa hahmottamaan, mikä osa omasta ajattelusta muodostuu todellisista annetuista tekijöistä ja mikä osa (suunnittelu)kulttuurisista tekijöistä, jotka suunnittelija pyrkii kantamaan mukanaan maailmasta toiseen.

Lopuksi lopputyö dokumentoi sieni- ja kala-cd-romien tuotantoprosessia ja selvittää niiden visuaalisten ja toiminnallisten muuttujien tekijöitä.

Aineisto: Kirjallinen osa sekä Suomen ruokasienet ja Suomen kalat ja kalastus CD-Factat.
Asiasanat: Painotyö, graafinen suunnittelu, interaktio, digitaalinen media, filosofia. ideoiden maailma, aistinen maailma, fyysinen maailma, mahdollinen maailma, käytettävyys, käyttäjätestaus, typografia, cd-rom, romppu, kulttuuri, kulttuurinen kompetenssi
Säilytyspaikka: Kirjasto; TaiK, GSO
Sivumäärä: 127
Salassapitoaika päättyy: 25.5.2002