Pvm: 15.05.1999

Osasto: Elokuvataiteen osasto

Koulutusohjelma: MA-Anime

Tekijä: Ahola Milja

Työn nimi: Animaatioelokuva "Kaksonen" - työn arviointi ja katsojakysely

 

 

Taiteen maisteritutkinnon taiteellisena lopputyönä ohjasin, visualisoin ja animoin 6 minuuttisen 35 mm animaatioelokuvan " Kaksonen".

Elokuva on kehitystarina kaksostytöstä, joka kansakoulun kolmannelle luokalle mennessä erotetaan kaksoisveljestään eri luokkaan ja joutuu kiusaamisen kohteeksi.

Elokuvan toteutustapa on vertauskuviin perustuva esineanimaatio. Elokuvassa on käytetty 2D- että 3D-animointitekniikkaa sekä kolmea erityyppistä kuvallista materiaalia, jotka eroavat toteuttamistavaltaan selkeästi toisistaan: 3D-esinemaailma kuvaa koulua, siinä oppilaat ovat kyniä, pulpetit kynänteroittimia ja päähenkilö katkaistu sinipunakynä; päähenkilön emootioita kuvataan valokuvapohjaisille tytön kasvokuvilla; päähenkilön sisäinen maailma rinnastetaan Helsingin Hakaniemeä ja Kalliota esittäviin dokumenttikuviin.

Lopputyö kirjallisessa osassa on näkökulmani pääosin animaatioelokuvan ohjaajan. Arvioin ensin mihin animaatioelokuvan lajityyppiin elokuva "Kaksonen" kuuluu, sitten esittelen elokuvani animaatiopartituurin: rakenne kaavion, jonka avulla hahmottelin suunnitteluvaiheessa elokuvan muotoa. Viimeksi pohdin työssäni elokuvan lopun vaihtoehtoja ja selostan kuvausoriginaalien valmistustavan sekä selvitän elokuvani animoinnin pääperiaatteet.

Katsojakyselyn avulla tarkastelen elokuvani rakennetta aiheen ymmärrettävyyden ja koskettavuuden kannalta. Arviointi perustuu kolmen eri ikäisen katsojanryhmän vastausten vertailuun. Katsojat vastasivat kirjallisesti yhdeksään eri kysymykseen, jotka koskivat elokuvan sisältöä, sanomaa, sekä toteutustapaa.

Vastausten perusteella näyttää siltä, että elokuva "Kaksonen" on metaforisesta kerronnasta ja graafisesta tyylitellystä kuvasta huolimatta koskettanut katsojia ja he ovat myötäeläneet päähenkilön kokemukset. Myötäelämisen kyky on helpompaa, kun se tulee tunnekokemuksena, eikä realistisena yksittäisiin ihmisiin liittyvinä syytöksinä. Elokuvan visualisuus viehätti monia. Elokuvan muutamien taitekohtien ongelma oli liian nopea materiaalin vaihtuminen, tämä olisi pitänyt huomioida toteutusvaiheessa käyttämällä selkeämpää kuvakoon muutosta tai animaatiolle ominaista muodonmuutosta. Tytön liikkumattomissa kasvokuvissa olisi pitänyt olla vähäistä liikettä ( living pause). Se tosiasia, että elokuvan loppu jää avoimeksi pakotti katsojat pohtimaan loppuratkaisua ja tytön selviytymistä elämässä.

 

Aineisto: Kirjallinen tutkielma

Asiasanat: esineanimaatio, animaatiopartituuri, animaatioelokuvan lajityypit